Valtuustossa päätettiin yhtenäiseksi prosentuaaliseksi jäsenmaksuksi 1,32 % vuodelle 2022. Prosentuaalisesta jäsenmaksusta liiton osuus on sama kuin aiemmin eli 1,056 %. Yhdistysten saamaksi jäsenmaksupalautukseksi päätettiin 20 %.
Työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu, josta on päätetty aiemmin Aarian hallituksessa, säilyy niin ikään ennallaan 84 eurossa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenmaksu on ollut kuluvana vuonna korkeampi.
Korotetusta jäsenmaksusta ilmoittaneilla yhdistyksillä (joita on ollut neljä noin 150 yhdistyksestä) jäsenmaksuprosentti on ennakonpidätyksen alaisesta palkasta 1,40 %, johon sisältyy niin ikään työttömyyskassan osuus. Korotettua jäsenmaksua maksaneet yhdistykset saavat jäsenmaksupalautuksena lisäksi 1,32 %:n ja 1,40 %:n välisen erotuksen kokonaisuudessaan.
Päätettiin, että opiskelijajäsenmaksua yhdistysten opiskelijajäseniltä ei peritä.
Euromääräisen jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin viisi (5) euroa kuukaudelta. Sitä ei peritä vapaajäseniltä eikä varusmies- tai siviilipalveluksessa olevilta. Euromääräisestä viiden euron jäsenmaksusta yhdistyksille palautetaan yksi euro kuukaudelta.
Kannatusjäsenmaksun suuruus on sama kuin aiemmin eli vähintään 36 euroa vuodessa. Suurin osa kannatusjäsenistä on eläkeläisjäseniä.
Lisäksi päätettiin, että opiskelijajäsenmaksua yhdistysten opiskelijajäseniltä ei peritä. Maksu on ollut aiemmin kolme (3) euroa kuukaudelta eli 36 euroa vuodessa.
Vaikea neuvottelukierros tulossa?
Valtuusto hyväksyi sääntömääräisenä asiana liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2022 ja seuraavalle sopimuskierrokselle sopimustavoitteet. Sopimustavoitteista lisää sivuilla 16–17.
Korona-ajoista on opittu paljon muun muassa uusien työskentelytapojen myötä, toimintasuunnitelmassa todetaan. Viime sopimusneuvottelut vuoden 2020 alussa käytiin niin ikään juuri silloin kun koronapandemia iski. Tämän hetken näkymät näyttävät samansuuntaisilta.
Sopimusneuvottelut alkavat alkuvuodesta 2022. Niistä odotetaan heti alkumetreiltä saakka kiihkeitä. Sopimukset päättyvät Jytyn edustamilla sopimusaloilla pääosin helmikuun lopussa.
Oman mausteensa neuvotteluihin antavat oletettavasti lisäksi uusi sosiaali- ja terveysalaa koskeva sote-sopimus ja hyvinvointialueilla järjestettävät aluevaalit tammikuussa.
Jyty varautuu siihen, että sopimusneuvottelut jatkuvat vielä useita kuukausia sopimuksettomassa tilassa. Järjestöllisiin työtaistelu- ja painostustoimiin niin kunta- kuin yksityissektorilla on myös valmistauduttava. Järjestöllisiä tukitoimia koskien liiton työtaisteluohjeet päivitetään, ja tiivistä yhteistyötä samansuuntaisia neuvottelutavoitteita ajavien palkansaajajärjestöjen kanssa lisätään.
Sopimukset päättyvät Jytyn edustamilla sopimusaloilla pääosin helmikuun lopussa.
Toimintasuunnitelman mukaan järjestö- ja aluetoiminnan tavoitteena on tukea, ohjata ja kehittää yhdistysten ja aktiivien toimintaa.
Vuoden 2022 aikana vahvistetaan jäsenhankintaa esimerkiksi kokoamalla yhteen niin sanotun suosittelukampanjan kautta esille nousseita parhaita jäsenhankinnan kokemuksia. Työpaikkavierailuja jatketaan mahdolliset koronan aiheuttamat rajaukset huomioiden. Tarjottavaksi tulee myös mahdollisuuksia toteuttaa virtuaalisia työpaikkavierailuja.
Liiton koulutuksen perustehtävä on varmistaa Jytyn henkilöstöedustajien ja yhdistystoimijoiden osaaminen. Koulutusta tuotetaan toimintasuunnitelman mukaan alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä verkko-opetuksena. Jytyn koulutukset edistävät liiton sopimusalojen edunvalvontaa ja järjestötoimintaa tukevia tietoja, taitoja ja asenteita. Koulutustoiminnassa kehitetään myös digitaalisia palveluita erilaisilla etä- ja hybriditoteutuksilla.
Jäsenistön työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistetään alueellisilla työhyvinvointipäivillä.
Toimintasuunnitelman mukaan Jytyn tietohallinto tukee ja kehittää liiton ICT-järjestelmiä ja -palveluita ja vastaa niiden toimivuudesta, huomioi liiton tietoturvan toiminnan kannalta kriittisimmät riskit ja suunnittelee niiden hallintatoimenpiteet. Riskien tilaa ja mahdollisten uusien uhkakuvien kehittymistä seurataan säännöllisesti.
Liiton taloushallinnon keskeinen tavoite on muun muassa jäsenmaksuperinnän työnkulkujen tehostaminen. Tavoitteena on siirtyminen jatkuvasta rästityksestä vaiheittain automaattirästitykseen yhteistyössä ohjelmatoimittajan kanssa.
Taloushallinnon vastuulla olevaa sijoitustoimintaa hoidetaan valittujen salkunhoitajien kanssa suunnitelmallisesti, ja riskejä alennetaan monella tapaa hajauttaen.
Jytyn viestinnässä käynnistettiin 2021 uuden viestintästrategian toteutus, ja vuoden 2022 aikana uusi viestintästrategia ottaa tulevaisuuteen suuntautuvia askelia. Jytyn julkiset verkkosivut uudistetaan ennen kesälomia. Liiton edunvalvontaa ja järjestötoimintaa viestintä tukee vaikuttamalla Jytyn sopimusaloja koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tiedotteiden ja edunvalvonnan valmistelemien lausuntojen pohjalta. Jäsenhankinnan tukena ja liiton tunnettuuden lisäämisessä Jytyn sosiaalisen median kanavista Facebook, Instagram ja YouTube ovat keskeisessä osassa some- ja mainontakampanjoinnissa.
Painettu Jyty-lehti ilmestyy toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Lehden sähköistä verkkoportaalia www.jyty-lehti.fi hyödynnetään kaikessa uutisoinnissa printtilehden ohella aiempaa enemmän.
