Työtuomioistuin antoi 17.3.2022 päätöksen, jonka mukaan maatalouslomittajien ruokailutauko on työaikaa myös koulutustilaisuuksissa.
Keuruun kaupunki oli maatalouslomittajien työnantajana määrännyt heidät täydennyskoulutukseen 2.–3.5.2019 ja 3.10.2019. Kaupunki oli määrännyt lomittajille tunnin mittaisen tauon jokaisena koulutuspäivänä. Kaupunki ei lukenut taukoa työaikaan.
Luottamusmies Jarno Renvall kyseenalaisti työnantajan menettelyn ruokailutaukojen palkattomuudesta. Asiasta keskusteltiin työnantajan, luottamusmiehen ja yhdistyksen toimiston välillä.
Asiasta käytiin viralliset paikallisneuvottelut 30.12.2019, mutta asiassa ei päästy yksimielisyyteen. Keuruun kaupunki vetosi mm. siihen, että työnantaja oli noudattanut KT Kuntatyönantajalta saamiaan ohjeita KVTES:n tulkinnasta.
Syksyllä 2020 asiasta käytiin keskusneuvottelu KT Kuntatyönantajan ja Jytyn välillä. Se päätyi samalla tavoin erimielisyyteen.
Toukokuussa 2021 asiasta jätettiin työtuomioistuimelle kanne. Samalla varmistettiin jäsenyyteen perustuvan vakuutusturvan riittävyydestä lakiasianpalkkioihin.
Työtuomioistuin on katsonut päätöksessään, että KVTES:n liitteen 13 määräysten sanamuodon tarkoittavan, että lomittajilla ei ole varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa riippumatta siitä, tekevätkö he tiettynä päivänä lomitustyötä vai osallistuvatko he koulutukseen. Tämän johdosta asiassa ei ole merkitystä sillä, ovatko lomittajat olleet vapaita poistumaan koulutuspaikalta ruokailutauon aikana.
Lomittajilla ei ole varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa riippumatta siitä, tekevätkö he tiettynä päivänä lomitustyötä vai osallistuvatko he koulutukseen.
Kysymyksessä olevien Keuruun kaupungin järjestämien koulutuspäivien ohjelmaan on jokaisena päivänä merkitty tunti lounasta varten. Koska lomittajilla ei ole työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa, työtuomioistuin katsoo, että Keuruun kaupunki ei myöskään ole voinut jakaa lomittajien työaikaa koulutuspäivinä kahteen osaan nimenomaisesti ruokailutaukoon vedoten.
Edelleen Työtuomioistuin katsoo riidanalaisten KVTES:n määräysten olleen siinä määrin selkeitä, että Keuruun kaupungin olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa niitä. Kaupunki on siten tuomittava maksamaan hyvityssakkoa. Hyvityssakon määrää harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat.
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan Keuruun kaupungin tulee maksaa Julkisen alan unioni JAU ry:lle (Jyty ja JHL) työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettua hyvityssakkoa 2 000 euroa työehtosopimuksen rikkomisesta. Lisäksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Keuruun kaupungin tulee yhteisvastuullisesti maksaa Julkisen alan unioni JAU ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksia.
Työnantaja joutuu maksamaan ruokailutauon ajalta palkan takautuvasti kaikissa maatalouslomituksen paikallisyksiköissä, joissa ruokailutauko ei ole ollut työaikaa. Summa nousee varovaisesti arvioituna yli sataantuhanteen euroon.
Työtuomioistuimen päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Tätä päätöstä jokainen palkallisyksikkö noudattakoon. Maatalouslomittajat ry:n toimisto antaa lisäohjeita tarpeen mukaan.
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan työnantaja joutuu maksamaan ruokailutauon ajalta palkan takautuvasti kaikissa maatalouslomituksen paikallisyksiköissä, joissa ruokailutauko ei ole ollut työaikaa. Summa nousee varovaisesti arvioituna yli sataantuhanteen euroon.
Raimo Kivineva
Maatalouslomittajat ry:n eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja
