”Jos Kuntaliitto ottaa teidän mielestänne hölmöjä kantoja, älkää jääkö ihmettelemään, vaan soittakaa!”
Näin Suomen Kuntaliittoa maaliskuusta johtanut Minna Karhunen on evästänyt kunnanjohtajia.
Puhelin soi ja tekstiviestit kulkevat kuulemma kaikenkokoisten kuntien ja kaupunkien johtajien sekä Karhusen välillä.
– Tässä työssä kommunikaatio on ykkösasia, linjaus kuuluu.
Saman viestin sai taannoin Kuntaliitosta eroa väläytellyt Helsingin pormestari Jan Vapaavuorikin.
– Sanoin, että ’tervetuloa kertomaan, mitä meiltä halutaan. Olette osa meitä’.
Vapaavuori ja Karhunen ovat tavanneet jo useasti.
Kun Kuntaliitto teki toukokuussa perustienpitoon lisäresursseja vaativan kannanoton, Karhunen keksi pyytää jokaisen manner-Suomen 295 kunnanjohtajan allekirjoittamaan sen. Hän luuli, että se oli helppo nakki.
Ensimmäiseen Webropol-kyselyyn vastasi vain 120 johtajaa. Piti muistutella monta kertaa. Viimeisille kymmenelle Karhunen soitti itse. Lopulta kaikki allekirjoittivat.
– Samalla kysyin kunnanjohtajilta, ’mitä teille kuuluu?’ He sanoivat, ettei heille ole ennen soitettu. Jos kunta ei ole aktiivinen, verkostomme ulkopuolelle putoaa helposti, Karhunen ynnää.
”Yhtä vaikuttavaksi kuin EK”
Edunvalvojana Karhusen ei ole tarvinnut pyörittää peukaloita. Sote kaatui, Sipilän hallitus erosi, seurasi vaalit ja hallitusohjelmaneuvottelut.
Soten, kuntien talousongelmien ja perehtymisen ohella Karhusta työllistivät myös KL-Kuntahankintojen yhdistymisneuvottelut valtion yhteishankintayhtiöön Hanseliin.
Toimitusjohtaja on ottanut paljon kantaa. Palautteen mukaan Kuntaliitolta odotetaan aikaisempaa aktiivisempaa ulostuloa, ja Karhunen on luvannut panna itsensä likoon.
– Se tarkoittaa sitä, että altistan meidät ja itseni keskustelulle. Se on tarkoittanut hyvin paljon julkisia esiintymisiä, jalkautumista ja avointa vuorovaikutusta kentän, sidosryhmien, jäsenten ja henkilöstömme kanssa, Karhunen kuvailee.
Karhunen katsoo olevansa kuntien palvelutehtävässä.
– Toisaalta pitää olla rohkea ja mennä avoimesti tekemään yhteistyötä sinne, mihin pyritään vaikuttamaan. Filosofiani on avoimuus ja rohkeus yksinkertaistaa viestiä.
Kantansa kertomisesta Karhunen sai tosin pyyhkeitä heti maaliskuussa Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtajalta Mauri Pekkariselta (kesk). Karhunen oli kommentoinut, ettei ymmärrä maakuntien perustamista.
Taas osa on ollut sitä mieltä, että ”hyvä, kun Kuntaliitolta tulee näkemyksiä, vaikka ei aina samaa mieltä oltaisikaan”.
Pekkarisen kritiikkiin Karhunen huomauttaa, että valtuuskunta kokoontuu puolen vuoden välein, ja toimivan johdon pitää voida kommentoida valtuuskunnan päätösten jälkeen muuttuneita tilanteita.
Kuntaliiton 200-henkistä asiantuntijoukkoa Karhunen kuvaa sanaparilla ”huikean hieno”.
– Haluaisin, että hekin keskustelisivat entistä rohkeammin!
Karhusen mielestä Kuntaliiton pitäisi olla nykyistä paljon suurempi vaikuttaja, koska valtaosa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa.
Työvoimapula on valtava
Kuntien tulevaisuudessa Karhunen näkee murheita, mutta hyvääkin.
– Meillä on hyvin vahvat hyvinvointipalvelut. Meillä on erittäin osaava henkilöstö tekemässä sitä työtä sekä äärimmäisen vastuulliset päättäjät.
Kääntöpuolena on, että kun ollaan tunnollisia ja venytään, niin väsytään ja uuvutaan.
– Johdon pitää ottaa vastuu siitä, mitä asioita jätetään tekemättä, Karhunen alleviivaa.
Johtamistaidoista isolta osin johtuu Karhusen mukaan sekin, että samankokoisten kuntien taloustilanne voi olla hyvin erilainen.
Selkeästi suurin ongelma on kuntien rahoitus.
– Viestin toukokuussa hallitusneuvottelupöytiin, että yksikään vaalilupaus ei toteudu pelkästään kirjoittamalla se lainsäädännöksi. Siihen tarvitaan oikeasti rahaa. Palvelut rapistuvat koko ajan. Sen vuoksi kunnat joutuvat säästämään.
Karhunen ei kaipaa mitään uutta ennen kuin vanha pohja on kunnossa.
– Tämä pitää muistaa seuraavien neljän vuoden ajan. ”Kuntien valtionosuudet” -momentti on suomalaisten palvelujen perusta!
Työvoimapula kunnissa on valtava ja tuntuu sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Se on yrityspuolella kasvun este.
Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan vanhustenhoidon suurin haaste ei ole henkilöstömitoitus vaan se, ettei tehtäviin saada ihmisiä.
– Kunnissa jää 2 000 hoitotyöntekijää eläkkeelle vuodessa. Uusia valmistuu noin tuhat vuodessa. Jos siihen lisätään hoitajamitoitus, kunnissa tarvitaan seuraavan neljän vuoden aikana yli 10 000 uutta hoitotyöntekijää, Karhunen kuvaa hurjaa yhtälöä.
Karhunen lisäisi voimallisesti työperäistä maahanmuuttoa – tai sitten hänen mielestään pitää vain hyväksyä, että kaikkia palveluita ei voi tuottaa.
Isot hämmentävät kenttää
Suurimmat kaupungit ovat alkaneet toimia ominpäin.
Kun Kuntaliitto esitti korjauksia edellisen hallituksen maakuntauudistusesitykselle, suurimmat kaupungit halusivat suoraan kaataa esityksen. Kaupunkiverkostoilta on löytynyt omat hallitusohjelmatavoitteensa ja kommenttinsa uusille sote-linjauksille.
Ovatko isojen elkeet pienemmiltä pois?
– Ei se ole missään nimessä muilta pois. Jos isot eivät menesty, kuka täällä enää menestyy, Karhunen kysyy.
Hän myöntää, että kentällä isojen kaupunkien toimintaan suhtaudutaan kaksijakoisesti.
– On kauhean ikävää, että niukka talous aiheuttaa sitä, että kunnat kääntyvät toisiaan vastaan. Meidän pitäisi pystyä esiintymään yhdessä rintamassa suhteessa valtioon. Olisi todella huono asia, jos kuntia ja kuntaryhmiä ruvettaisiin kilpailuttamaan entistä enemmän toisiaan vastaan. Kaupunki tarvitsee maaseutua ja maaseutu kaupunkia, Karhunen sanoo.
Karhunen toivoo lisää luovia ratkaisuja sille, miten voidaan hyödyntää digitalisaatiota ja etätyömahdollisuuksia, ja miten verotus huomioisi asumisen eri puolilla maata ja kakkosasunnot.
Sote kunnilta maakunnille
Tätä haastattelua tehtäessä Antti Rinteen (sd) johtamissa hallitusohjelmaneuvotteluissa oli jo sovittu sote-palveluiden järjestämisen siirtämisestä kunnilta maakunnille.
Karhusen mielestä parasta ratkaisussa on se, että toimet keskittyvät suurimpiin ongelmiin eli sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Kuntakenttä on hyvin erilaistunut, ja siksi tarvittaisiin erilaisia ratkaisuja eri puolilla maata. On hienoa, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisua selvitetään, mutta selvittämisen pitäisi olla laajempaa, Karhunen kommentoi.
Palvelujen rahoitusta aiotaan selvittää kaikkien puolueiden parlamentaarisessa komiteassa.
– Verojärjestelmän muutos vie useamman vaalikauden, siksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Lisäksi toivomme, että kunnat otetaan mukaan valmisteluun, koska kunnat ovat hoitaneet sote-palvelut yli sata vuotta, Karhunen vetoaa.
Hän kertoo kuntien toivovan vakavasti, ettei lainsäädäntöä alettaisi panna täytäntöön kentällä ennen lakien voimaantuloa.
– Juuri nyt kuntien pitää rivakasti viedä eteenpäin esimerkiksi kuntayhtymähankkeita. Niitä voidaan hyödyntää maakuntamallissa.
– Koko Suomi teki neljä vuotta töitä ilman lainsäädäntöä, jota ei tullutkaan. Ymmärrän valmistelijoiden turhautumisen, Karhunen huokaa.
Tuli mitä tuli, toimitusjohtaja Karhunen lupaa vierailla seitsemän vuoden aikana kaikissa Manner-Suomen 295 kunnassa ja Ahvenanmaalla.