Maatalouslomituksen kehittämistoimet ovat olleet muutaman vuoden jäissä, kun lomituksen järjestämisvastuu oli tarkoitus siirtää maakunnille. Maakuntauudistuksen kaaduttua lomitusta hoidetaan edelleen 41 paikallisyksikön voimin.
Hallitus ei ole sijoittanut maatalouslomituslain ja hallintorakenteen uudistamista ajallisesti kehityshankkeiden kärkipäähän, joten Mela halusi kartoittaa kuntien näkemykset nykyisestä rakenteesta.
– Saimme määräajassa vastaukset reilulta 30 vastuukunnalta. Useat kunnat olivat valmiita laajentamaan toimialuettaan. Vastauksissa todettiin lomitusalueiden yhdistämisen lisäävän lomituspalvelujen toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Moni kunta perusteli laajentamiskiinnostustaan maaseutuelinkeinojen merkittävällä roolilla alueellaan, vakuutus- ja hyvinvointiyksikön päällikkö Päivi Wallin Melasta kertoo.
Kyllä ja ei maakuntamallille
Haapaveden kaupunki on yksi laajentamisesta kiinnostuneista paikallisyksiköistä. Vt. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen perustelee asiaa sillä, että kotieläintalous on lomitusyksikön eli Haapaveden, Oulaisten ja Raahen alueella merkittävä elinkeino ja maatalouslomitus on siten kaupungille strategisesti tärkeä palvelu.
– Alueiden laajentamisella on monta etua. Isompi alue varmistaa lomituksen toimivuutta jatkossa, koska maatilojen määrä joka tapauksessa laskee. Isompaan yksikköön on myös helpompi löytää osaavaa työvoimaa, ja sijaisjärjestelyt hoituvat helpommin. Jos alue kasvaa ja vastuu uudesta alueesta annetaan meille, pitää Melan maksaman hallintomäärärahan luonnollisesti kasvaa huomattavasti, Manninen painottaa.
Haapaveden paikallisyksikkö palvelee tällä hetkellä 274 maatalousyrittäjää, ja sen palkkalistoilla on 51 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa.
Manninen näkee edelleen maakuntahallinnonkin varteenotettavana maatalouslomituksen hoitajana. Silloin alue ainakin olisi riittävän laaja.
– Isommassa yksikössä on tietysti huolehdittava, että lomittajien työmatkat pysyvät tolkullisina.
Myös Parikkalan kunta vastasi myönteisesti lomitusalueiden laajentamista koskeviin kysymyksiin. Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen näkee lomituksen tärkeänä palvelumuotona perustuotantovaltaisessa kunnassa.
– Ammattitaitoisissa käsissä olevan lomituksen ansiosta yrittäjät voivat katsoa luottavaisemmin tulevaisuuteen, Huuskonen perustelee.
Parikkalan paikallisyksikkö vastaa lomituspalveluista kuuden kunnan alueella. Vuosilomaan oikeutettuja tiloja alueella on 147 ja yrittäjiä 216. Vakituisia lomittajia yksikössä työskentelee 38. Huuskonen ei ole kovin innostunut lomituksen maakuntavetoisesta mallista.
– Lomituspalveluita kannattaa tarkastella toiminnallisuuden näkökulmasta, ja silloin tiukka maakuntajako ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Nykyiset paikallisyksiköt ovat joka tapauksessa liian pieniä, Huuskonen näkee.
– Parikkala on motivoitunut keskustelemaan lomitusalueen laajentamisen osalta eri vaihtoehdoista. Osaamisvaatimus maatiloilla ja hallinnossa on kasvanut maatalouden teknistymisen myötä, ja meillä on tarjota osaava henkilöstö myös uuden yksikön palvelukseen, Huuskonen vakuuttaa.
Hänenkin mielestään hallintorahan määrän pitää olla kannustava, sillä useampien paikallisyksiköiden mahdollisesti yhdistyessä Saimaan alueella yhden vastuukunnan rahkeet voivat jäädä liian pieniksi.
Päivi Wallin lupaa Melan olevan yhteydessä vastuukuntiin viimeistään ensi vuoden alussa, kunhan kaikkien kuntien vastaukset on saatu ja niistä tehty johtopäätöksiä mahdollisesta uudesta hallintorakenteesta.
