Mikä yhdistää presidentti Niinistöä, pääministeri Marinia, valtiovarainministeri Vanhasta, rap-artisti Elastista tai vaikkapa STTK:n puheenjohtajaa Antti Palolaa? He ovat kaikki ainakin oman alansa vaikutusvaltaisimpia toimijoita. Palola muun muassa valittiin viime vuonna toimittajien keskuudessa toistamiseen parhaaksi työmarkkina- tai järjestöjohtajaksi. Perusteluissa todettiin hänen purkaneen työmarkkinatoiminnan perinteistä raamitusta, olevan asiantunteva, rohkea ja rakentava ajattelija.
Jokaisella vaikuttamaan haluavalla on mahdollisuus löytää oma vaikutusvaltasektorinsa. Vaikuttajaviestinnässä kanavavalinta lähtee pääosin vaikuttajan omasta persoonasta ja monesti monen muun piirteen ohella myös tunnetasolta.
Tärkeää on tuoda esiin oma vaikuttamisen intohimo, jonka avulla itse kukin haluaa parantaa ay-toiminnan kautta työelämän kehittämisen laajalla sektorilla vaikkapa omaa ja muiden työympäristöä ja -hyvinvointia.
Yhä useampi meistä on nykyisin myös itse viestintävaikuttaja tai vaikuttamisen kohde sosiaalisessa mediassa. Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, WhatsApp, Snapchat ja muut some-sovellukset ovat yhä useammalle erottamaton osa jokapäiväistä elämää.
Osallisuus sosiaalisessa mediassa kasvattaa parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja rakentavalla tavalla jopa osallistujien identiteettiä. Some antaa myös laajalti mahdollisuuksia aktiivisen toimijuuden erilaisiin mahdollisuuksiin vaikuttajaviestinnässä ay-toiminnan saralla.
Sosiaalisen median viestintäasiantuntijaa Katleena Kortesuota on haastateltu Jyty-lehdessä some-kanavista vaikuttajaviestinnän välineinä. Kannattaa lukea! Lue juttu tästä.
Sosiaalinen media on muuttanut ja muuttaa vaikuttamisen, mutta samalla myös vaikutetuksi joutumisen mahdollisuuksia jo pelkästään sen takia, että tänä päivänä yli 80 prosentilla suomalaisista on kädessään älykännykkä.
Ammattijärjestöissä vaikuttavien aktiivien kaikilla toimijatasoilla on otettava sosiaalinen media yhä laajemmin myös edunvalvontatyönsä työkaluksi.
Netissä ja some-maailmassa kulutetaan tänä päivänä jopa useita tunteja päivässä. Ylilyönnit valitettavasti kuuluvat myös laajan ja hyvin heterogeenisen käyttäjäjoukon vuoksi somen negatiiviseen puoleen. Tasapaino some-elämän ja ”tavallisen” entisajan elämän välillä on yhä useammalla myös hakusessa.
Maailmanlaajuisesti somettajia maapallon ihmisistä on lähes puolet eli noin 3,5 miljardia. Suomessa pelkästään suurinta some-kanavaa Facebookia käyttää 2,8 miljoonaa ihmistä. Ei siis tarvitse ihmetellä, että some on viimeisten vuosien aikana muuttanut dramaattisesti tiedottamisen ja viestinnän kulttuuria. Meistä kaikista on tullut yhä enenevässä määrin enemmän ja vähemmän tiedottajia.
Sosiaalisen median merkitys paitsi yksittäisten ihmisten myös organisaatioiden – mukaan lukien yhteisöt kuten ammattijärjestöt – yhä tärkeämpänä viestintäfoorumina ei ole katoamassa alan asiantuntijoiden mukaan mihinkään. Pikemminkin päinvastoin.
Sosiaalisen median maailma toimii nykyisin myös yhä useammin journalismia tuottavien mediatalojen ja lehtien juttuideoiden lähteenä. Siksi ammattijärjestöissä vaikuttavien aktiivien kaikilla toimijatasoilla on otettava sosiaalinen media yhä laajemmin myös edunvalvontatyönsä työkaluksi. Niin tekevät samoilla areenoilla työtään tekevät muutkin vaikuttajatoimijat.
