Ajankohtaista
16.09.2021

Sote-konkarit kaipaavat valtiomiesmäisyyttä tuleviin isoihin uudistuksiin

Sote-rypistelyä 17 vuotta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja siihen kytketty maakuntauudistus ovat päässeet väliaikapisteelle noin 17 vuoden rypistelyn jälkeen. Koko matkan mukana ollut virkamies Auli Valli-Lintu ja asian kimpussa moneen otteeseen ollut entinen poliitikko Osmo Soininvaara (vihr.) kertovat, miten meni ja mitä tästä opimme.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Ilkka Heino
Osmo Soininvaara on työskennellyt sekä ministerinä että monissa Uudenmaan seudun sairaanhoidon hallintoelimissä. Hän seuraa sote-uudistuksen toteutusta kiireisenä eläkeläisenä. Auli Valli-Lintu on tällä hetkellä lainassa sosiaali- ja terveysministeriössä valtiovarainministeriöstä. Ohjausosaston (OHO), Palvelujen ohjausyksikön (OHJA) jäsenenä hän pääsee toteuttamaan soten toimeen- panoa lähivuosina.

Paras-hankkeen nimellä kutsutun hallinnon uudistuksen hahmotteli keskustan Hannes Manninen alue- ja kuntaministerinä Vanhasen I hallituksen aikaan 2004–2005. Kataisen hallituksen aikana sote-uudistusta pyrittiin ensin tekemään osana kuntauudistusta ja sitten Kataisen ja Stubbin hallituksen aikana vielä erillisillä sote-uudistuksilla 2011–2015. Maakuntauudistukseksi hanke nimettiin 2017 Sipilän hallituksen aikana. Eri nimillä hanke jäi joko kesken tai kaatui aina uudelleen.

Kesäkuussa 2021 sote-hanke hyväksyttiin viimein eduskunnassa: 105–77. Edessä on enää säädettyjen lakien toteutus, joista näkyvimpänä on aluevaalit tammikuussa 2022.

 

Pääasiaa ei puolustanut kukaan

Tapaamme elokuisena päivänä kaikissa eli Paras-, suuri kuntauudistus- ja sote-hankkeissa mukana olleen hallitusneuvos Auli Valli-Linnun ja vihreiden emeritus-poliitikko Osmo Soininvaaran.

Mikä tässä suoritettavien toimenpiteiden sarjassa meni pieleen?

Pääasia oli ja on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon kytkeminen toisiinsa paremmin yhteen niin, ettei erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset kaada pieniä kuntia.

Juristi Valli-Lintu hakee syitä perustuslain asettamista vaatimuksista, valmisteluajan riittämättömyydestä sekä puolueiden monista vastakkaisistakin tarpeista ja toiveista. Tilastotieteilijä Soininvaara myötäilee, mutta nostaa esille pääasian jäämisen sivuasioiden jalkoihin.

– Pääasia oli ja on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon kytkeminen toisiinsa paremmin yhteen niin, ettei erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset kaada pieniä kuntia.

– Mutta sivuasiat – kokoomuksella valinnanvapaus ja keskustalla uusi maakuntien hallintoporras – tekivät hallintomalleista niin monimutkaisia, että aina koko paketti kaatui. Pääasiaa ei puolustanut kukaan, Soininvaara pohtii.

Auli Valli-Lintu muistuttaa vielä, että suuren kuntauudistuksen aikaan kepin ja porkkanan käyttö jäi osin myös politikoinnin jalkoihin.

– Paras-hankkeessa toteutui paljon kuntaliitoksia, mutta heti sen jälkeen liitosaaltoa ei voitu monistaa. Liitosaalto olisi edellyttänyt pakon käyttöönottoa.

– Kun tämä ei ollut poliittisesti mahdollista, poisti se keinot varmistaa kuntauudistuksen. Se oli käännekohta kuntauudistuksessa, Valli-Lintu muistelee.

Pitkän linjan virkamies Auli Valli-Lintu on kohtuullisen tyytyväinen sote-lakien hyväksyntään. Ex-poliitikko Osmo Soininvaara vertaa sote-uudistuksen tavoitteita huippuhienoon pihviin, joka muuttuu lopulta sinänsä täyttäväksi juustomunakkaaksi.

20 vai 70 kuntaa koko maahan?

Mikä sitten olisi ihanteellinen kuntien määrä?

Osmo Soininvaara tuntee selvästi vetoa pienempään lukumäärään, vähän samaan malliin kuin sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto esitti 2005.

”Kuntien vähentäminen alle kahteenkymmeneen merkitsisi, että sairaanhoitopiireistä, erityishuoltopiireistä ja sadoista kuntayhtymistä voitaisiin luopua. Tilalle luodut suurkunnat hoitaisivat kaikki sellaiset tehtävät, joissa paikallisolojen tuntemus ei ole tärkein asia”, perusteli Lehto tuolloin Turun Sanomissa.

– Lehto tavallaan halusi lakkauttaa kunnat kokonaan ja perustaa niiden tilalle maakunnat, joita hän vain kutsui kunniksi. Minun ajatuksissani oli vähän alle sata kuntaa, Soininvaara toteaa.

– Kun olin sydänoperaatiossa HUSissa, ei kainuulainen potilaskumppanini murehtinut sitä, ettei hänen äänensä ollut HUSin hallintoon voinut vaikuttaa, vaan hän kiitteli hyvästä hoidosta.

Kun olin sydänoperaatiossa HUSissa, ei kainuulainen potilaskumppanini murehtinut sitä, ettei hänen äänensä ollut HUSin hallintoon voinut vaikuttaa, vaan hän kiitteli hyvästä hoidosta.

Soininvaara poistaisi poliitikot suurten sairaanhoitopiirien hallinnosta, mikä vähentäisi turhaa optimointia ja patsastelua.

Valli-Lintu muistaa Lehdon ulostulon jälkeen kuntauudistuksessa laaditun 69–71 työssäkäyntialueen mallista.

– Parinkymmenen kunnan mallissa kuntademokratia ei enää toteudu, kyse ei ole asukkaiden näkökulmasta sellaisesta yhteisöstä, joka vastaisi arkea ja jossa koettaisiin osallistumisen tunnetta, Auli Valli-Lintu sanoo.

 

Koolla on merkitystä

Maakuntien (hyvinvointialueiden) määrässä sekä Soininvaara että Valli-Lintu toteavat, että pidemmällä tähtäimellä alueiden määrä vähentyy. Sipilän kaudella tehty virkamiesesitys esitti 5–12 aluetta.

– Seison edelleen sen suunnan takana. Nykyinen maakuntien määrä – 21 ja vielä Helsinki päälle – on haasteellinen. Itsehallinnon näkökulmasta määrä on perusteltu. Mutta alueet kohtaavat erityisesti väestökehityksen tuomat taloudelliset paineet ja osaavan henkilöstön saatavuusvaikeudet, Valli-Lintu arvioi.

Alueet kohtaavat erityisesti väestökehityksen tuomat taloudelliset paineet ja osaavan henkilöstön saatavuusvaikeudet.

Kirpeän huumorin ystävä Osmo Soininvaara myötäilee, ja muistuttaa kokoeroista.

– Helsinki on ihan omassa kokoluokassaan. Mutta onneksi alle 50 000 asukkaan Kokkolallekin saatiin perustettua oma maakunta, Keski-Pohjanmaa, jossa on melkein 70 000 asukasta. Eli sellaisen Hämeenlinnan verran ihmisiä, Soininvaara piikittelee.

 

Fileherkusta juustomunakkaaksi

Mutta itse asiasta kuultuna, kuinka tyytyväisiä olette syntyneeseen sote-ratkaisuun? Uudistuksen isä Hannes Manninen on aika tyytyväinen, kun taas esimerkiksi Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuori pitää sitä tämän sukupolven suurimpana virheenä.

– Se on hyvä, että jokin ratkaisu saatiin aikaan. Mutta minua pelottaa perhe- ja peruspalveluministerin [Krista Kiuru] usko, että yksityiselle terveydenhoidolle ei jäisi mitään sijaa tulevassa mallissa, Soininvaara sanoo.

Auli Valli-Lintu rauhoittelee, että myös yksityinen terveyssektori on mukana tulevissa sote-ratkaisuissa.

Ei Suomen terveydenhoitojärjestelmä tulisi yksinkertaisesti toimeen, jos yksityinen sektori rajattaisiin laajasti pois.

– Ei Suomen terveydenhoitojärjestelmä tulisi yksinkertaisesti toimeen, jos yksityinen sektori rajattaisiin laajasti pois. Olen aika tyytyväinen, että vihdoin päästiin vahvempiin sote-rakenteisiin. Tämä on kuitenkin vain sote-uudistuksen alku, ja lisäosia tarvitaan.

– Tärkeintä on, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito saatiin yhteen ja ylilyönnit terveydenhoidon ulkoistamisen kanssa saadaan rajattua niin, että julkisen sektorin järjestämisvastuu toteutuu, Valli-Lintu sanoo.

Soininvaara ottaa sote-esimerkin ruoanlaitosta.

– Ensin yritetään tehdä fine dining -ateria kaikkine hienouksineen, mutta se palaa pohjaan. Sitten yritetään vaatimattomammin jauhelihapihviä, mutta kokilta kaatuu paistinpannu maahan. Lopulta jääkaapista löytyneistä rippeistä tehdään juustomunakas. Meneehän silläkin nälkä, sanailee Soininvaara.

Auli Valli-Lintu ja Osmo Soininvaara kertaavat sote-uudistuksen monia kiemuroita ja vaiheita. Soininvaara vertaa uudistusta fine dining -ateriaksi, joka typistyi juustomunakkaaksi.

Pakon edessä onnistuu

Auli Valli-Lintu tähdentää pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä.

– Suomi on sote-uudistuksen loppuväännössä osoittanut, että kykenemme päätöksiin, kun on pakko. Uudistus on kuitenkin kestänyt liian kauan.

– Jatkossa toivoisin enemmän valtiomiesmäisyyttä poliitikoilta ja tarpeeksi aikaa isojen uudistusten valmisteluun ja pohtimiseen, sanoo Auli Valli-Lintu, jolla on työurallaan niin monta vuotta jäljellä, että pääsee osallistumaan soten toimeenpanoon ja myös jatkokehittelyihin.

Kyllähän sote-uudistuksen monia käänteitä leimasi epävaltiomiesmäisyys. Haluttiin saada nopeita voittoja ja etulyöntiasemaa seuraaviin vaaleihin.

Soininvaara, joka aikoo seurata eläkeläisenä katsomosta soten toteuttamista, on samoilla linjoilla.

– Kyllähän sote-uudistuksen monia käänteitä leimasi epävaltiomiesmäisyys. Haluttiin saada nopeita voittoja ja etulyöntiasemaa seuraaviin vaaleihin.

– Suomalainen päätöksenteko on ollut perinteisesti laadullisesti parempaa kuin keskieurooppalainen. Mutta nyt Suomessa tarvittaisiin ryhtiliike pois populismista ja lyhytjännitteisyydestä, arvioi Osmo Soininvaara.

Sote jääköön, eläköön sotu!

Tämä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (sote) ja siihen kytkettyä maakuntauudistusta (ja edeltäneitä Paras-hanketta ja suurta kuntauudistusta) käsittelevä juttu, jossa pääosassa ovat hankkeen kulku ja tulokset.

Jatkossa tutkailemme soten toteutusta ja uuden sosiaaliturvauudistuksen (sotu) käynnistymistä, kehitystä ja syntyviä päätöksiä. Sotu-uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka aloitti työnsä 2020. Komitean toimikausi päättyy 2027.

Seitsemäs kerta toden sanoo

Valtiovarainministeriössä vaikuttava hallitusneuvos Auli Valli-Lintu kertoo olleensa mukana noin kuudessa eri käänteessä, kun Paras-hanke, suuri kuntauudistus, parlamentaariset sote-uudistukset ja maakuntauudistus-hanke menivät kiville.

Noin kuuden kerran pääkohdat ovat (lyhyt selvitys esityksen sisällöstä):

* Paras I 2005–2007 (perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon tehtävät järjestettävä vähintään 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella)

* Paras II 2011 (vähintään 20 000 väestöpohjavelvoitteen piirin laajentaminen kaikkiin sosiaalihuollon tehtäviin)

* Sote-järjestämislakiesitys 2014 (järjestämisvastuu kaikista sote-palveluista viidellä alueella kuntayhtymä-muodossa, järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ja tuottamisvastuu enintään 19 erillisellä kuntayhtymällä)

* Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitys 2014 (19 sote-järjestäjää kuntayhtymäpohjalta, rahoitusvastuu kunnilla, kuntayhtymän päätökset ja äänivaltaleikkurisäännöksiä päätöksenteossa)

* Maakunta-sote-lakiesitys 2017 (18 uuden itsehallintotason [maakunnan] perustaminen, sote-järjestämisen järjestämisvastuun siirto kunnilta valtiolle ja rahoitusvastuu valtiolla)

* Lisäksi lakiehdotukseksi saakka ei edennyt pari vakavampaa yritystä. Niistä Backmanin-Orpon esityksen (2013) ennakkotieto kuitenkin aiheutti lakiesityksen uudelleenkirjoittamisen tarpeen.

Tuleville isojen uudistusten, esimerkiksi sotu-uudistus, valmistelijoille Auli Valli-Lintu kerää listaa:

– Uudistuksen tulee perustua avoimeen parlamentaariseen valmisteluun, jotta kaikki mukana olevat käyvät läpi vaihtoehdot, sekä tietävät ja ymmärtävät, mikä vaikutus eri vaihtoehdoilla on ja mitkä ovat lainsäädännön vaatimukset.

– Perustuslakiongelmat selvitetään etukäteen.

– Sitoutumista uudistukseen täytyy olla puolueiden sisällä ja puolueiden välillä.

– Riittävä aika varattava lainvalmistelulle, eikä liian tiukkoja aikataulutuksia heti alkuun, ja myös uudistuksien vaiheistaminen.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.