Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoteen 2027 saakka. Komiteassa on edustettuna kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt, muut etujärjestöt ja alaa sivuavat ministeriöt ja asiantuntijoita julkisen vallan laitoksista – kaikkea Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Vammaisfoorumin väliltä.
Komitean puheenjohtaja on THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio, varapuheenjohtajiston on miehittänyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Kolmas varapuheenjohtaja on STM:n johtaja Liisa Siika-aho, jonka alaisuudessa on sosiaaliturva- ja vakuutusosaston etuusyksikkö.
On selvää, että tämän kokoluokan uudistusta ei yritetä tehdä kerralla.
Hän kertoo sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena olevan esimerkiksi etuuksien hakemisen yksinkertaistaminen, tulokäsitteiden yhtenäistäminen ja perhekäsitteiden selvittäminen sekä sen, että ihmisellä olisi mahdollisuus hakea samalla kertaa useita etuuksia. Myös riippuvuutta toimeentulotuesta pyritään hillitsemään.
– On selvää, että tämän kokoluokan uudistusta ei yritetä tehdä kerralla. Siis ei niin, että eräänä maanantaina komitea ilmoittaisi päässeensä kaikki tavoitteet ratkaisevaan esitykseen, ja lakeja säädettäisiin ja uudistus olisi valmis, Siika-aho kuvailee.
Hän on ollut mukana myös vuosikausia kestäneessä ja kaatuilleessa sote-uudistuksessa, joten pienten askelien toimintatapa vaikuttaa tulevan suoraan sydämestä.
– Eikä uudistusprosessi pysähdy tiettyyn pisteeseen, vaan se jatkuu ajan tuomien muuttuvien vaatimusten kanssa, sanoo Siika-aho.
1980-luvulla oli toisin
Liisa Siika-aho on vakuuttunut, ettei sotu-uudistuksesta tule helppo, koska nykyinen sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen monien vuosien ja vuosikymmenten aikana tehtyjen päätösten tulos. Hän pitää nykyistä sosiaaliturvaa Suomessa hyvänä, mutta ongelmien asuvan yksityiskohdissa.
– Sosiaaliturvan kehittämisen keskiössä vaikka 1980-luvulla oli etuuksien lisääminen ja kasvattaminen, koska sosiaaliturva oli vielä monien ryhmien osalta puutteellinen. Nyt 2020-luvulla meillä on kansainvälisesti vertaillen hyvin kattava järjestelmä. Nyt tarvitsemme pohdiskelua etuuksien paremmasta kohdentamisesta, toteaa Siika-aho.
Sotu-uudistuksen eri osissa joudumme ottamaan kantaa paitsi menneisiin tapahtumiin ja tarpeisiin, niin myös maailman muutoksiin.
Hän haluaa rauhoitella kärsimättömiä, joiden mielestä komiteatyöskentely on hidasta ja keinotekoista. Uudistuksia tehdään paloissa pitkin matkaa.
– Seitsemän vuotta on pitkä aika. Mutta sotu-uudistuksen eri osissa joudumme ottamaan kantaa paitsi menneisiin tapahtumiin ja tarpeisiin, niin myös maailman muutoksiin. Suomessa esimerkiksi väestön vanheneminen on tällainen varmasti tuleva muutos, Siika-aho sanoo.
Liisa Siika-ahon osaamisalueeseen keskiössä ovat sosiaaliturvaetuudet. Hän on ollut valmistelemassa muun muassa perhevapaauudistusta (katso oheisjuttu).
Myös maksajille huomiota
Luvut Suomen sosiaaliturvan menoissa ovat suuret: ne olivat yhteensä 72 miljardia euroa vuonna 2019. Samana vuonna valtion tulo- ja menoarvio eli budjetti oli 55 miljardia euroa.
Suurimpia sotu-menoeriä olivat vanhuuseläkkeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työikäisten ja lapsiperheiden etuuksiin ja tukiin, joita sosiaaliturvakomitea uudistaa, käytettiin 17 miljardia euroa eli neljäsosa sosiaaliturvan kokonaismenoista.
Sosiaaliturva on luonteeltaan kuin ketjukirje. Sitä vastaanotetaan elämän jossain vaiheessa ja maksetaan eteenpäin toisessa vaiheessa.
Bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat Suomessa korkeammat kuin monessa EU-maassa, mutta olemme hyvässä pohjoismaisessa seurassa.
– Usein sosiaaliturvasta puhuttaessa kiinnitetään huomio edunsaajiin. Mutta on hyvä huomata myös sosiaaliturvan maksajien osa. Jos sosiaaliturvaa ei koeta oikeudenmukaiseksi koko yhteiskunnassa, julkisen turvan taso pyrkii kurjistumaan. Sitten maksuhalukkuus siirtyy esimerkiksi yksityisiin vakuutusjärjestelmiin, toteaa Siika-aho.
– Sosiaaliturva on luonteeltaan kuin ketjukirje. Sitä vastaanotetaan elämän jossain vaiheessa ja maksetaan eteenpäin toisessa vaiheessa. Me kaikki olemme vastaanottajia ja antajia elämän eri vaiheissa.
Sosiaaliturvasivistystä kansalle
Liisa Siika-ahon mielestä sosiaaliturva heijastaa yhteiskunnan yleisiä arvojen muutoksia. Nykyisin etuuksien halutaan määräytyvän enemmän yksilökohtaisesti.
– Toisaalta yksilöllisyyden korostamisellekin on vastavirtoja. Esimerkiksi kimppakämpissä asuminen tuo uusia haasteita etuuksien määräytymiseen, Siika-aho sanoo.
Esimerkiksi kimppakämpissä asuminen tuo uusia haasteita etuuksien määräytymiseen.
Hän toivoo, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen myötä suomalaisten tietämys tarjolla olevista etuuksista ja niiden rahoituksesta paranisi.
– Olisi hienoa, jos kokonaisuudistuksen synnyttämän keskustelun myötä kansalaisten tiedot sosiaaliturvasta paranisivat, eli sosiaaliturvasivistyksemme kohenisi.
– Silloin kansalaiset ehkä osaisivat vertailla paremmin esimerkiksi Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvaan tasoa. Silloin he ymmärtäisivät helpommin, millaisia sosiaalietuuksia on kohtuullista vaatia ja mahdollista saada, Liisa Siika-aho toteaa.
