Ajankohtaista
28.09.2021

Suomen sosiaaliturvamenot olivat yhteensä 72 miljardia euroa vuonna 2019

Sotu-uudistuksessa haetaan parempaa etuuksien kohdentamista

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (sotu) on otettu oppia kompuroineesta sote-uudistuksesta (2004–2021). Nyt aikaa on varattu tarpeeksi, ja kaikki asianosaiset on otettu mukaan. Eikä yrityksenä ole ratkaista kaikkia asioita yhdessä suuressa paketissa.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Matti Matikainen
Liisa Siika-aho toivoo sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen parantavan kansalaisten sosiaaliturvasivistystä: mitä voi kohtuudella vaatia ja millaisia sosiaalietuuksia saada.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoteen 2027 saakka. Komiteassa on edustettuna kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt, muut etujärjestöt ja alaa sivuavat ministeriöt ja asiantuntijoita julkisen vallan laitoksista – kaikkea Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Vammaisfoorumin väliltä.

Komitean puheenjohtaja on THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio, varapuheenjohtajiston on miehittänyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Kolmas varapuheenjohtaja on STM:n johtaja Liisa Siika-aho, jonka alaisuudessa on sosiaaliturva- ja vakuutusosaston etuusyksikkö.

On selvää, että tämän kokoluokan uudistusta ei yritetä tehdä kerralla.

Hän kertoo sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena olevan esimerkiksi etuuksien hakemisen yksinkertaistaminen, tulokäsitteiden yhtenäistäminen ja perhekäsitteiden selvittäminen sekä sen, että ihmisellä olisi mahdollisuus hakea samalla kertaa useita etuuksia. Myös riippuvuutta toimeentulotuesta pyritään hillitsemään.

– On selvää, että tämän kokoluokan uudistusta ei yritetä tehdä kerralla. Siis ei niin, että eräänä maanantaina komitea ilmoittaisi päässeensä kaikki tavoitteet ratkaisevaan esitykseen, ja lakeja säädettäisiin ja uudistus olisi valmis, Siika-aho kuvailee.

Hän on ollut mukana myös vuosikausia kestäneessä ja kaatuilleessa sote-uudistuksessa, joten pienten askelien toimintatapa vaikuttaa tulevan suoraan sydämestä.

– Eikä uudistusprosessi pysähdy tiettyyn pisteeseen, vaan se jatkuu ajan tuomien muuttuvien vaatimusten kanssa, sanoo Siika-aho.

 

1980-luvulla oli toisin

Liisa Siika-aho on vakuuttunut, ettei sotu-uudistuksesta tule helppo, koska nykyinen sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen monien vuosien ja vuosikymmenten aikana tehtyjen päätösten tulos. Hän pitää nykyistä sosiaaliturvaa Suomessa hyvänä, mutta ongelmien asuvan yksityiskohdissa.

– Sosiaaliturvan kehittämisen keskiössä vaikka 1980-luvulla oli etuuksien lisääminen ja kasvattaminen, koska sosiaaliturva oli vielä monien ryhmien osalta puutteellinen. Nyt 2020-luvulla meillä on kansainvälisesti vertaillen hyvin kattava järjestelmä. Nyt tarvitsemme pohdiskelua etuuksien paremmasta kohdentamisesta, toteaa Siika-aho.

Sotu-uudistuksen eri osissa joudumme ottamaan kantaa paitsi menneisiin tapahtumiin ja tarpeisiin, niin myös maailman muutoksiin.

Hän haluaa rauhoitella kärsimättömiä, joiden mielestä komiteatyöskentely on hidasta ja keinotekoista. Uudistuksia tehdään paloissa pitkin matkaa.

– Seitsemän vuotta on pitkä aika. Mutta sotu-uudistuksen eri osissa joudumme ottamaan kantaa paitsi menneisiin tapahtumiin ja tarpeisiin, niin myös maailman muutoksiin. Suomessa esimerkiksi väestön vanheneminen on tällainen varmasti tuleva muutos, Siika-aho sanoo.

Liisa Siika-ahon osaamisalueeseen keskiössä ovat sosiaaliturvaetuudet. Hän on ollut valmistelemassa muun muassa perhevapaauudistusta (katso oheisjuttu).

Liisa Siika-aho harrastaa samoja harrastuksia kuin 12-vuotias tyttärensä – ratsastusta ja pianonsoittoa – autonkuljettajan roolissa.

Myös maksajille huomiota

Luvut Suomen sosiaaliturvan menoissa ovat suuret: ne olivat yhteensä 72 miljardia euroa vuonna 2019.  Samana vuonna valtion tulo- ja menoarvio eli budjetti oli 55 miljardia euroa.

Suurimpia sotu-menoeriä olivat vanhuuseläkkeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työikäisten ja lapsiperheiden etuuksiin ja tukiin, joita sosiaaliturvakomitea uudistaa, käytettiin 17 miljardia euroa eli neljäsosa sosiaaliturvan kokonaismenoista.

Sosiaaliturva on luonteeltaan kuin ketjukirje. Sitä vastaanotetaan elämän jossain vaiheessa ja maksetaan eteenpäin toisessa vaiheessa.

Bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat Suomessa korkeammat kuin monessa EU-maassa, mutta olemme hyvässä pohjoismaisessa seurassa.

– Usein sosiaaliturvasta puhuttaessa kiinnitetään huomio edunsaajiin. Mutta on hyvä huomata myös sosiaaliturvan maksajien osa. Jos sosiaaliturvaa ei koeta oikeudenmukaiseksi koko yhteiskunnassa, julkisen turvan taso pyrkii kurjistumaan. Sitten maksuhalukkuus siirtyy esimerkiksi yksityisiin vakuutusjärjestelmiin, toteaa Siika-aho.

– Sosiaaliturva on luonteeltaan kuin ketjukirje. Sitä vastaanotetaan elämän jossain vaiheessa ja maksetaan eteenpäin toisessa vaiheessa. Me kaikki olemme vastaanottajia ja antajia elämän eri vaiheissa.

 

Sosiaaliturvasivistystä kansalle

Liisa Siika-ahon mielestä sosiaaliturva heijastaa yhteiskunnan yleisiä arvojen muutoksia. Nykyisin etuuksien halutaan määräytyvän enemmän yksilökohtaisesti.

– Toisaalta yksilöllisyyden korostamisellekin on vastavirtoja. Esimerkiksi kimppakämpissä asuminen tuo uusia haasteita etuuksien määräytymiseen, Siika-aho sanoo.

Esimerkiksi kimppakämpissä asuminen tuo uusia haasteita etuuksien määräytymiseen.

Hän toivoo, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen myötä suomalaisten tietämys tarjolla olevista etuuksista ja niiden rahoituksesta paranisi.

– Olisi hienoa, jos kokonaisuudistuksen synnyttämän keskustelun myötä kansalaisten tiedot sosiaaliturvasta paranisivat, eli sosiaaliturvasivistyksemme kohenisi.

– Silloin kansalaiset ehkä osaisivat vertailla paremmin esimerkiksi Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvaan tasoa. Silloin he ymmärtäisivät helpommin, millaisia sosiaalietuuksia on kohtuullista vaatia ja mahdollista saada, Liisa Siika-aho toteaa.

“Perhevapaauudistuksessa on hyvä rakenne”

Liisa Siika-aho on ollut valmistelemassa eduskunnalle syyskuussa annettua perhevapaauudistusta. Vanhempainvapaat on muutoksen myötä tarkoitus jakaa tasaisemmin äitien ja isien kanssa, sekä saada äidit palaamaan työmarkkinoille nykyistä nopeammin. Sipilän ja Rinteen hallitusten valmistelema hanke tuli maaliin nyt Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti. Laki tulee voimaan elokuun alussa 2022.

Siika-aho tähdentää, että perhevapaauudistus, eli vanhempainvapaiden käyttö, ei kuulu sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Koska äitiys- ja isyyslomat ovat kuitenkin olennainen osa sosiaaliturvaa ja koskettavat niin monen elämää vanhempana tai isovanhempana, kannattaa asiaa tässä yhteydessä käsitellä.

Vuonna 2020 kaikista vanhempainpäivärahojen saajista miesten osuus oli 42 prosenttia, mutta vanhempainpäivärahapäivistä miehet pitivät vain 11 prosenttia. Viidennes isistä ei pitänyt lainkaan perhevapaata.

Nykyisin vanhempainrahan käyttö on karua luettavaa tasa-arvon näkökulmasta. Mittari on pahasti vinossa äitien suuntaan. Kelan tilaston mukaan vuonna 2020 kaikista vanhempainpäivärahojen saajista miesten osuus oli 42 prosenttia, mutta vanhempainpäivärahapäivistä miehet pitivät vain 11 prosenttia. Viidennes isistä ei pitänyt lainkaan perhevapaata.

Ensi elokuun jälkeen vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toiselle vanhemmalle tai huoltajalle. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vanhempien oikeus vanhempainrahaan määräytyy samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.

Nyt hyväksytty malli on yhdenvertainen ja ymmärrettävä. Uskon, että isät käyttävät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän.

Mikä on paras puoli perhevapaauudistuksessa valmistelijan mielestä?

– Kyllä se on uudistuksen tuoma rakenne. Paljon esillä ollut 6+6+6-malli olisi ollut huonompi kuin nyt hyväksytty 1+7+7-malli. Tällä rakenteella lapsi saa yhdenvertaista hoivaa riippumatta siitä, millaiseen perheeseen syntyy. Lisäksi vanhempainrahakausi piteni 14 kuukauteen, Siika-aho toteaa.

Entä moitteet uudistuksen tuomista lisäkustannuksista, jotka ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa?

– Kustannukset tietysti nousevat, kun ansiosidonnainen vanhempainrahakausi pitenee.

– Nyt hyväksytty malli on yhdenvertainen ja ymmärrettävä. Uskon, että isät käyttävät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän, Siika-aho sanoo.

Jatkossa oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.

– Uusi malli tuo myös joustavuutta varhaiskasvatukseen. Koko uudistus sopii monenlaisille perheille, Liisa Siika-aho toteaa. (JT)

Harrastuksena lapsen harrastukset

Joensuussa kasvaneella Liisa Siika-aholla on miehensä kanssa 12-vuotias tytär, joten työn ja perheen yhteen sovittaminen on käytännössäkin tuttua.

Hallintotieteilijäksi ja historianopettajaksi valmistunut virkamies sanoo pitävänsä ongelmanratkaisusta työssään. Aikaisempia työpaikkoja ovat olleet muun muassa ulosottovirasto ja Kelan monet yksiköt.

– Harrastan tyttäreni harrastuksia, tällä hetkellä ratsastusta ja pianonsoittoa autonkuljettajana, sanoo Liisa Siika-aho. (JT)

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.