Ajankohtaista
07.05.2020

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen: Mitä hyvää tämä kriisi loisi meille?

"Älä koskaan hukkaa hyvää kriisiä", Sitran yliasiamies Jyrki Katainen lainaa talouspäättäjien vanhaa mantraa. Koronan jälkeisiin kasvunpaikkoihin kannattaa iskeä kiinni.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Matti Matikainen
Sitran yliasiamiehen Jyrki Kataisen koronakevät on kulunut etätöissä kotona Espoossa. Lenkkireitikseen hän valitsee usein merellisen rantaraitin.

Viiden Brysselissä viettämänsä EU-komissaarivuoden jälkeen Jyrki Katainen on löytänyt Suomesta monta uutta asiaa.

Hän myöntää, että aiemmin – kotimaan politiikan vuosina – oma perspektiivi jäi aika kapeaksi, koska elämä oli paljolti kokoustamista ja auton takapenkillä istumista. Lapsetkin olivat vielä pieniä.

– Näen Suomessa todella paljon positiivista muutosta, mutta en osaa sanoa, milloin se on tapahtunut. En olisi uskonut 15 vuotta sitten, että Presidentinlinnan eteen saa joskus rakentaa saunan ja uima-altaan, hän naurahtaa.

Näen Suomessa todella paljon positiivista muutosta, mutta en osaa sanoa, milloin se on tapahtunut. En olisi uskonut 15 vuotta sitten, että Presidentinlinnan eteen saa joskus rakentaa saunan ja uima-altaan.

Ikuisuus on siitäkin, kun Katainen on käynyt töissä julkisella liikenteellä.

– Saattaa kuulostaa hassulta, mutta metron käyttäminen tuntuu jotenkin hirveän vapauttavalta!

Kun Katainen aloitti Sitrassa tammikuussa, samassa kuussa Sitra julkisti uudet, tulevaa ennakoivat teesinsä, Megatrendit 2020.

Viiden megatrendin mukaan ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talousjärjestelmä etsii suuntaansa.

Mitään virusvaroitusta niistä ei löytynyt, mutta Katainen uskoo, että jatkossa pandemiat ovat enemmän esillä kaikkien tulevaisuustalojen ennusteissa.

– Toivon, että EU:n jäsenmaat katsoisivat EU:n kehittämistä aikaisempaa enemmän niin terveyskriiseihin, mutta myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin kriiseihin varautumisen kannalta.

Hiilineutraalia elvytystä

Jyrki Katainen poimii megatrendeistä Suomen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeinä seuraavat kolme.

Hän löytää ekologisesta jälleenrakennuksesta yhtymäkohdan talouden elvytystoimiin, kun koronasta on päästy eroon. Hän soisi elvytystoimien tukevan ympäristöllisesti kestävää talouskasvua.

– Jos Suomessa tehdään veroratkaisuja, kannattaisiko kotitalousvähennystä ulottaa kotitalouksien energiaremontteihin tai uusiutuvan energian käyttöön? Suuremmassa mittakaavassa se voisi olla kulutuksen tai ympäristöä kuormittavien verojen kasvattamista sekä työn verotuksen alentamista. Kun esimerkiksi Business Finland jakaa yritystukia, niillä voisi olla selkeä hiilineutraali tavoite, Katainen ehdottaa.

Jos Suomessa tehdään veroratkaisuja, kannattaisiko kotitalousvähennystä ulottaa kotitalouksien energiaremontteihin tai uusiutuvan energian käyttöön?

Tämä megatrendi olisi hänestä kiireellisin siksi, koska ilmastontorjunnalla on kiire.

– Nyt kun taloutta ruvetaan jälleenrakentamaan, se tarjoaa mahdollisuuden isommillekin muutoksille: ei tueta hiilen käytön lisäystä vaan esimerkiksi kiertotalouden edistymistä ja hiilineutraaleja ratkaisuja sekä siinä yhteydessä luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja.

Katainen jatkaa, että myös 1990-luvun talouskriisistä noustessa koko ICT-teollisuus alkoi kehittyä Suomessa.

– Siinä oli osin poliittisillakin päätöksillä roolinsa. Nyt kun vedän tulevaisuustaloa, mietin, mitä hyvää tämä kriisi voisi jättää? Valtiovarainministeripiireissä sanotaan aina, että ”never miss a good crisis”.

Teknologian sulautuminen kaikkeen on Kataisesta toinen Suomelle tärkeä trendi. Hän on ollut jo pidemmän aikaa sitä mieltä, että talouden kaksi suurinta megatrendiä ovat kiertotalous ja datatalous.

Katainen kertoo esimerkin.

– Me tuotamme kännykkäapplikaatioiden käytön kautta, terveyspalveluja käyttäessämme tai ruokaa ostaessamme valtavasti dataa omasta toiminnastamme. Haluaisin nähdä kehityksen, että saisin itse päättää, kuka dataani saa käyttää. Voisin luvittaa käytön ja saada vastineeksi erilaisia palveluja – tai sitten joku maksaa datani käytöstä.

Tämä mahdollistaisi Kataisesta uudentyyppisen liiketoiminnan kehittämisen. Se voisi olla Suomelle yksi kasvun moottori, joka tuottaisi myös uusia työpaikkoja.

Jyrki Katainen toivoo, että Suomi käyttää sellaisia talouden elvytystoimia, jotka tukevat ympäristöllisesti kestävää talouskasvua.

Korona lepyttää vihaa?

Kolmanneksi Katainen poimii verkostomaisen vallan voimistumisen. Ilmiö on konkretisoitunut viime vuosina vihapuheena sosiaalisessa mediassa ja instituutioiden kyseenalaistamisena.

– Haluaisin uskoa, että nyt korona on herättänyt meidät. Tässä voisi olla mahdollisuus henkisen ilmapiirin kohentumiseen ja tolkkuuntumiseen, Katainen toivoo.

Katainenkin on pistänyt merkille, miten yhteen hiileen puhaltaminen on ollut pitkään vaikeaa sosiaalisessa mediassa. On kyseenalaistettu journalistisin periaattein toimivaa mediaa sekä maalitettu viranomaisia ja tieteentekijöitä poliitikoista puhumattakaan.

Haluaisin uskoa, että nyt korona on herättänyt meidät. Tässä voisi olla mahdollisuus henkisen ilmapiirin kohentumiseen ja tolkkuuntumiseen.

– Nyt onkin käynyt päinvastoin: ihmiset seuraavat median kautta viimeisintä tutkimustietoa ja vaikkapa THL:n arvioita sekä poliitikkojen päätöksiä. On turvauduttu siihen, mitä on kyseenalaistettu urakalla, Katainen summaa.

– Kaikesta kyseenalaistamisesta huolimatta yhteisvastuu näyttää olevan meillä aika tiukkaan juurtunut. Kun sen paikka on, vakavoidutaan ja odotetaan, että hommat hoidetaan asiallisesti.

Sitran ykkösmies uskoo vahvasti, että yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta kannattaa puolustaa ja solidaarisuutta rakentaa.

Jos koronaa ei olisi ilmestynyt, Katainen olisi muutenkin odottanut, että tänä keväänä maltillisten ihmisten enemmistö olisi puhjennut vastareaktioon verkkovihalle ja negatiivisuudelle.

Jyrki Katainen

➊ Sitran yliasiamies 2020–.

➋ Euroopan unionin komissaari 2014–2019, Suomen pääministeri 2011–2014, valtiovarainministeri 2007–2011, kokoomuksen kansanedustaja 1999–2014, kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014.

➌ Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1998.

➍ Harrastaa tennistä, metsästystä, ruuanlaittoa ja kuntoilua.

Oppia työn ohella

Jyrki Katainen ei halua uhrata hyvinvointiyhteiskuntaa sen takia, että kaikille aloille Suomesta ei saada työvoimaa, ja työt jäisivät tekemättä.

– Ilman muuta me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Katainen olettaa, että kun väki vähenee, esimerkiksi työssä oppimisesta tulee aivan olennaista.

– Ei voida ajatella, että otetaan kaikki ihmiset pois työelämästä koulunpenkille vuodeksi tai kahdeksi. Koulut eivät mitenkään pysty etukäteen opettamaan, mitä pitää osata viiden vuoden kuluttua.

Hän uskoo, että oppilaitosten ja työelämän yhteistyön syventäminen tulee entistä tärkeämmäksi.

– Tästä on puhuttu ainakin 20 vuotta, mutta vieläkään se ei ole riittävän hyvällä tasolla. Ekstrapainetta tulee siitä, että teknologia muuttaa työn tekemistä ja työn sisältöjä nopeammin kuin aikaisemmin.

– Haluaisin uskoa, että nyt korona on herättänyt meidät. Tässä voisi olla mahdollisuus henkisen ilmapiirin kohentumiseen ja tolkkuuntumiseen, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen toivoo.

Sitä Katainen ei osaa sanoa, mitä ja keitä robotit korvaavat tulevaisuuden työelämässä.

– Moni asia korvautuu roboteilla, mutta vaikka osa työpaikoista katoaa, uusia syntyy. Tällaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkein seurattava numero on tuottavuus, koska tuottavuudella pyöritetään palveluja. Tämä teknologia nimenomaan vaikuttaa tuottavuuteen.

Myös korona voi vaikuttaa työelämään. Katainen veikkaa, että työperäinen matkustaminen vähenee merkittävästi pitkähköksi aikaa.

– Omastakin kokemuksesta voin sanoa, että etätyön tekeminen on tullut nyt niin tutuksi, että sitä voisi käyttää enemmän, samoin Zoom- ja Teams-palavereja maan rajojen ulkopuolella.

Opettajilta Katainen on kuullut kahdensuuntaisia terveisiä. Valitettavasti jotkut lapset ovat pudonneet kokonaan opetuksen ulkopuolelle, mutta taas osa perinteisen opetuksen passivoimista on saatu mukaan etäopetuksessa.

– Jos tästä tulisi nyt jonkinlaista positiivista kokemusta siitä, miten erilaisia oppijoita voidaan pitää mukana.

Myös etätyössä kiire

Kataisen omien etätyökokemusten mukaan kiire ei ole poistunut mihinkään. Työtä on ollut hieman vaikea jaksottaa oikein. Esimiestyön määrä on jopa noussut, koska perusarjessa asioita on voitu päivittää myös käytävillä tai kahviautomaatilla.

Myös Kataisen Espoon-kodissa ruuanlaiton määrä kasvoi. Löytyi uusiakin suosikkeja kuten thaimaalainen kanakeitto.

– Olen etsinyt ohjeita netin ”Helppoja kotiruokia” -osastoilta. Olen aina laittanut aika paljon ruokaa, mutta tuttujen ruokien jälkeen olen opetellut myös kasvisruokien laittamista.

Heti koronavaaran väistyttyä Katainen suuntaa Siilinjärvelle tapaamaan hoivakodissa asuvia vanhempiaan.

– Myös työkavereita on ollut ikävä. Luulen, että lähdemme ”aftereille” sitten, kun se on sallittua.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.