Voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat veikkausvoittovarojen (virallisesti: rahapelitoiminnan voittovarojen) suuria saajia. Kaikkiaan Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotot olivat viime vuonna hieman yli miljardi euroa (1 014 miljoonaa euroa).
Reilu miljardi euroa jaettiin seitsemään pääluokkaan. Suurin tuensaaja oli sosiaali- ja terveysjärjestöt (380 miljoonaa euroa), joiden saamat varat jakautuvat muun muassa järjestöjen perusrahoitukseen, kriisirahoitukseen ja terveyden edistämiseen.
Ympyrällä taide, urheilu ja nuoriso
Kulttuuri ja taide lohkaisevat avustuksista toiseksi eniten (258 miljoonaa euroa), urheilu kipusi pronssille (151 milj. euroa). Tiede (106 milj. euroa) ja veteraanien sotavammakorvaukset (91 milj. euroa) olivat tuensaajana samassa suuruusluokassa.
Veikkauksen tuottoympyrässä pienimmät siivut saivat nuorisotyö (54 milj. euroa) ja hevosurheilu (40 milj. euroa).
Prosenteissa jakosuhde on: taide 38,5 %, urheilu 25 %, tiede 17,5 %, nuoriso 9 % sekä harkinnanvaraiset menot 10 %.
Rahapelien tuotto alenee, se on selvä. Valtio on lupautunut kompensoimaan alenemaa, ja esimerkiksi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa huhtikuussa koronan aiheuttamiin menoihin osoitettiin 40 miljoonaa euroa.
Kulttuuri- ja taidealan tuet jakaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Miten koronan aiheuttama pelituottojen lasku vaikuttaa isoon tuensaajaan, kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta?
– Rahapelien tuotto alenee, se on selvä. Valtio on lupautunut kompensoimaan alenemaa, ja esimerkiksi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa huhtikuussa koronan aiheuttamiin menoihin osoitettiin 40 miljoonaa euroa, Laaksonen toteaa.
Hänen mukaansa vuoden 2020 avustukset on jo pääasiassa jaettu tammi–helmikuussa, eikä esimerkiksi teattereiden valtionapuja peritä takaisin. Ainakaan koskaan aikaisemmin ei ole näin tehty.
Myös isoihin kertaluonteisiin tukikohteisiin voidaan käyttää Veikkauksen rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Tällaisella ”puskurirahoituksella” on aiemmin rahoitettu muun muassa Musiikkitalon rakentamista ja Olympiastadionin peruskorjausta. Lähitulevaisuuden rahoituskohteita on mm. Kansallismuseon peruskorjaus 20 miljoonalla eurolla.
Valtio hyvittää – ainakin aluksi
Pelitoiminnan tuottojen kokonaispotin pienen edunsaajan – nuorison – puolta varojen jaossa pitää OKM:n nuorisotyön ja -politiikan osasto. Miltä koronakriisin vaikutus tuntuu teidän vastuualueenne kannalta, johtaja Henni Axelin?
– Valtio on luvannut korvata tuottojen aleneman, ja asiasta on maininta toisessa lisäbudjetissa. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön vaikeaan tilanteeseen vastattiin yli 60 miljoonan euron lisätuella, sanoo Axelin.
Pienetkin leikkaukset jo ennestään pienistä nuorisotyön ja -järjestötoiminnan määrärahoista ovat tietenkin todella vaikeita.
Hänen mukaansa koronaviruksesta aiheutuvien tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen takia kohdennetaan 2,5 miljoonaa euroa lisää nuorisoalan järjestöjen ja nuorisokeskuksien avustuksiin. Myös nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 1,5 miljoonan euron lisäraha.
Axelinin mukaan rahapelitoiminnan tuotot on budjetoitu lievästi laskevaksi jo ennen koronakriisiä. Mutta koronan aiheuttamaa kuoppaa ei ole vielä budjetoinnissa otettu huomioon.
– Ensi syksyn budjettiriihen keskusteluissa ja lopulta eduskunnassa ratkaistaan laskun kompensointi. Pienetkin leikkaukset jo ennestään pienistä nuorisotyön ja -järjestötoiminnan määrärahoista ovat tietenkin todella vaikeita, Henni Axelin arvioi.
Pudotusta ilman koronaakin
Viime vuoden aikana käyty julkinen keskustelu pelihaittojen vähentämisestä Suomessa on johtanut päätöksiin, joiden arvioidaan vähentävän Veikkauksen tuottoja. Muun muassa Veikkaus-kortilla tunnistautumisen kokeilu (joka ennakoi pakollista tunnistautumista) sekä peliautomaattien määrän vähentämisen marketeissa, kioskeissa ja ravintoloissa arvioidaan laskevan Veikkauksen tuottoja.
Pelimonopolin omassa tulosarviossa näiden toimien aiheuttamaksi vähentymäksi vuonna 2020 lasketaan 50 miljoonaa euroa, ja 2021 tuoton arvellaan laskevan 100 miljoonaa euroa vuoden 2019 tasosta, joka oli 1 014 miljoonaa euroa.
Peliautomaatit suljettiin maaliskuun puolivälissä. Jos peliautomaatit olisivat kiinni koko vuoden, vaikutus koko vuoden pelikatteeseen olisi huomattava.
Tämä lasku budjetoitiin siis ennen kuin koronasta oli tietoa. Veikkauksen tiedote 23. huhtikuuta kertoo, että yhtiön tuotot viisi viikkoa koronan alun jälkeen ovat pudonneet budjetoidusta 160 miljoonasta eurosta 95 miljoonaan euroon. Vaje on siis noin 60 miljoonaa euroa. Jatkuuko tahti samana, Veikkauksen liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta?
– Koronatilanteella on suuri vaikutus Veikkauksen liiketoimintaan. Se vaikuttaa olennaisesti, milloin peliautomaatit ja Veikkauksen omat pelipaikat avataan. Myös urheilun tarjoamassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat, Vähävirta toteaa.
Hänen mukaansa Veikkauksen viime vuoden pelikate oli 1 690 miljoonaa euroa ja tulos 1 009 miljoonaa euroa. Tulos tilitettiin kokonaisuudessaan edunsaajaministeriöille. Peliautomaatit tuottivat viime vuonna pelikatetta 683 miljoonaa euroa eli yli 40 prosenttia koko pelikatteesta.
– Peliautomaatit suljettiin maaliskuun puolivälissä. Jos peliautomaatit olisivat kiinni koko vuoden, vaikutus koko vuoden pelikatteeseen olisi huomattava, sanoo Nora Vähävirta.
Jytyläisiä paljon myös yhdistyksissä
Jytyssä on yhdistyksiä ja järjestöjä, joihin kuuluvien jäsenten työpaikat ovat riippuvaisia muun muassa valtionavuista. Myös Veikkauksen kautta tulevat avustukset ovat olennainen osa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden rahoitusta.
