Ajankohtaista
04.02.2021

Jyty kysyy:

Miksi terapiatakuu ei etene?

Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite luovutettiin yli vuosi sitten eduskunnalle, eikä se ole edennyt.

Teksti: Tiina Tenkanen Kuvat: Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Terapiatakuulla halutaan nopeaa, yhdenmukaista ja saavutettavaa hoitoa ja tukea mielenterveyden häiriöistä kärsiville. Tällä hetkellä mielenterveyspalveluja on, mutta liian vähän. Myös asenteet aiheuttavat ongelmia.

Miksi terapiatakuu ei etene, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka?

– Korona jyräsi terapiatakuun yli. Päättäjät ovat keskittyneet pandemiaan. Uskon, että nyt terapiatakuu lähtee etenemään. Yleisradion kansanedustajille tekemän kyselyn mukaan kaikki vastaajat puoluekannasta riippumatta olivat terapiatakuun toteuttamisen kannalla.

– Nyt sille on hyvä ajankohta, sillä joudumme kansakuntana tekemään töitä, jotta koronan jälkeen palautuisimme jälleen tuottaviksi ja osallistuviksi kansalaisiksi.

– Minusta hoitotakuu ja terapiatakuu voisivat liittyä toisiinsa. Mielenterveyspalvelut on nyt räätälöitävä sote-hankkeeseen.

– Korona opetti päättäjille, että myös mielenterveyspalveluihin pitää pystyä varautumaan.

Hoitotakuu ja terapiatakuu voisivat liittyä toisiinsa. Mielenterveyspalvelut on nyt räätälöitävä sote-hankkeeseen.

Onko koronan aikana syntynyt terapia- velkaa?

– Kyllä on. Velkaa on muodostunut viime keväästä saakka, sillä ihmiset eivät hakeutuneet hoitoon. He kokivat koronan hoidon ensisijaiseksi, eivätkä halunneet kuormittaa terveydenhuoltoa.

– Esimerkiksi Terveystalo arvioi viime kesänä mielenterveysasiakkaiden määrän pudonneen koronan takia ainakin kolmasosalla vuoden takaiseen verrattuna.

– Nyt yhteiskunnan olisi satsattava ihmisten hyvinvointiin.

Miksi mielenterveyspalveluja on vaikea saavuttaa?

– Palveluja ei ole riittävästi.

– Hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea. Ihmiset tuntevat leimautuvansa ja kokevat mielenterveyden ongelmat häpeällisiksi. Keskusjärjestömme taistelee häpeän leimaa vastaan.

– On myös hoitohenkilökuntaa, joka vähättelee apua tarvitsevan oireita. Myöskään viranomaiset eivät aina ymmärrä esimerkiksi masennusoireiden vakavuutta. Pahimmillaan masennus johtaa kuolemaan.

Hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea. Ihmiset tuntevat leimautuvansa ja kokevat mielenterveyden ongelmat häpeällisiksi.

Miten asenteita voidaan muuttaa?

– Terapiatakuu nimenomaan tähtää siihen, että ihminen saisi heti kunnioittavan kohtaamisen ja kohtelun hakeutuessaan terveydenhoitoon.

– Terveydenhuoltoammattilaisille olisi järjestettävä aiheesta lisäkoulutusta.

– Asennemuutos mielenterveyden häiriöihin on kansallinen haaste. Esimerkiksi teknologiayritys Vincitin ja viestintäyritys Ellun Kanojen perustama #terapiassatavataan-liike on askel myönteiseen suhtautumiseen.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.