Ajankohtaista
21.03.2019

”Mieluummin joustava kuin simppeli sosiaaliturva”

Miten asumista pitäisi tukea tulevaisuudessa? Keiden asumista? Mitkä ovat vaihtoehdot? Näitä kysymyksiä työsti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Essi Eerola sosiaaliturvauudistusta valmistelleessa Toimi-hankkeessa.

Teksti: eija kallioniemi Kuvat: pekka sipola
Tutkimusjohtaja Essi Eerolan mielestä sosiaaliturvauudistuksen ydinkysymys on se, miten järjestelmää voidaan uudistaa niin, että se on sekä yhteensopiva korkean työllisyysasteen kanssa että säilyttää turvaverkot.

Sosiaaliturvauudistusta pidetään seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä, mutta töitä riittää taatusti seuraavillekin hallituksille.

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeessa – Toimi-hankkeessa – valmistellut suuntaa-antavat aihiot esiteltiin helmikuun lopulla. Valtioneuvoston kanslian ohjaamaan työhön osallistui runsaat 40 eri alojen asiantuntijaa ja päättäjää.

Sen projektiryhmässä vuoden työskennelleen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Essi Eerolan päätyö oli pohtia omaa erityisalaansa: asuntopolitiikkaa ja asumisen tukemista.

– Uudistustyössä on tärkeää tehdä laskelmia vaihtoehdoista kohtuullisen varhaisessa vaiheessa, koska usein paljastuu, että ”ahaa, tässä käykin näin”, Essi Eerola suosittelee.

Töitä tehtiin aivan uudella tavalla.

– Emme keskustelleet yksittäisistä etuuksista niin, että millä tavalla jonkin etuusjärjestelmän parametreja pitäisi muuttaa, vaan pyrimme puhumaan kokonaisuudesta. Se oli vaikeata, mutta hirveän hyödyllistä, Eerola kertoo.

Tarkoitus ei ollut tuottaa valmista mallia vaan tietoa päättäjille, mitä vaikutuksia erilaisista valinnoista seuraa. Päättäjien työ on ratkaista, mihin suuntaan sosiaaliturvaa viedään ja tehdä vaikeat arvovalinnat.

Yksinkertaista vai joustavaa?

Moni toivoo sosiaaliturvan tukiviidakosta yksinkertaisempaa, myös asiakkaalle helpompaa. Yksinkertaisempi järjestelmä on mahdollista, mutta onko se järkevintä, kysyy Eerola.

– Järjestelmä on monimutkainen osin juuri siksi, että on tavoiteltu sitä, että se pystyy vastaamaan ihmisten ja kotitalouksien yksilöllisiin tilanteisiin, Eerola sanoo.

Hyvin yksinkertaisen järjestelmän jälkeen voi pian tulla eteen tilanne, että huomataan jälleen, että tarvitaan poikkeus jonkin ryhmän erilaiseen elämäntilanteeseen.

– Tiedämmekö täsmällisesti ongelmakohdat, joihin pitäisi puuttua? Onko se parempi tapa kuin se, että yritämme radikaalisti kautta linjan yksinkertaistaa nykyjärjestelmää? Näen ennemmin niin, että yritetään säilyttää järjestelmässä joustavuutta.

Eerola jatkaa, että tietojärjestelmiä pystytään hyödyntämään niin, että ainakin osa järjestelmän monimutkaisuuksista pystytään kätkemään asiakkailta ja tuen saajilta. Eihän esitäytetystä veroilmoituksestakaan näy sen täyttäjälle, miten työtulovähennys toimii.

Tukien määrä voi vähentyä

Asumisen tuille on tehtävissä Eerolan mukaan paljonkin, mutta ensin on oltava tavoite selvillä.

Hän myöntää, ettei hänelle ole julkisesta keskustelusta täysin selvinnyt, mihin suuntaan asumisen tukemista pitäisi kehittää. Vain se on selvää, että tukien nähdään nielevän liikaa rahaa.

Poliittisilla päätöksillä yleistä asumistukea on kuitenkin laajennettu viime vuosina tiuhaan. Ensin järjestelmää uudistettiin 2015, ja saman vuoden syksynä otettiin käyttöön työtulojen suojaosa. Opiskelijat siirrettiin 2017 yleisen asumistuen piiriin. Kaikki nämä kasvattivat menoja, mikä olisi Eerolan mukaan pystytty näkemään etukäteen.

– Lisäksi asumistuki toimii vakauttajana työttömyyden lisääntyessä. On luonnollista, että finanssikriisin jälkeisen taantuman aikana tukimenot ovat kasvaneet, koska se on pienituloisille suunnattu tuki.

Eerola ei olisi siirtänyt opiskelijoita yleisen asumistuen piiriin, koska he käyttävät tukea pidempään kuin muut ryhmät.

Hänestä kannattaisi pyrkiä kehittämään asumistukijärjestelmää, toimeentulotukijärjestelmää – jonka kautta myös korvataan asumismenoja – sekä ARA:n kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nykyistä selvemmin yhdessä. Nyt ne ovat toisistaan erillään seilaavia saarekkeita.

Eerola on pannut merkille julkisessa keskustelussa monien ajattelevan, että on turhaa korvata asumismenoja sekä yleisessä asumistuessa että toimeentulotuessa, ja siksi nämä tukimuodot olisi järkevää yhdistää.

Hän huomauttaa kuitenkin, että niitä on vaikea yhdistää niin, etteivät kaikista pienituloisimmat häviäisi kaupassa.

Rakentakaa lisää asuntoja

Yksityiskohtien miettiminen on Essi Eerolasta tärkeää siksi, koska niistä voi seurata isojakin vaikutuksia julkiseen talouteen.

Hän kysyy, miten paljon asumista pitää tukea asumistuella, vai pitäisikö ajatella, että peruspäivärahan tai työmarkkinatuen pitäisi olla nykyistä korkeampia?

– Nyt noin 80 prosentilla asumistukiasiakkaista vuokrataso ylittää enimmäisasumismenojen normit. Vuokrannousu ei muuta heidän tukeaan millään tavalla.

Eerola kaipaa yksinkertaisesti lisää asuntoja sinne, missä asumiskustannukset ovat korkeat.

– Kaavoitus ja kuntien päätöksenteko ovat tässä aivan avainasemassa. Tarjonta heijastuu asumisen hintaan.

Hän odottaa kiinnostuneena, miten pääkaupunkiseudun hintatilanne kehittyy seuraavan viiden vuoden aikana, koska nyt rakennetaan asuntoja paljon enemmän kuin 10–20 vuotta sitten. Vai houkuttaako se yhä lisää väkeä?

– Tutkijana toivoisin, ettei uudistuksissa muodosteta sellaisia asiakokonaisuuksia, joilla on kovin erilaisia tavoitteita, Essi Eerola sanoo.

Tukea perheelle tai yksilölle

Toimi-hanke hahmotteli kolmea aihiota, jotka perustuvat erilaisille arvovalinnoille.

Jos asumista halutaan tukea perhekohtaisesti, voitaisiin tukea enemmän pienituloisia kotitalouksia. Työllistymistä kannustavassa vaihtoehdossa asumistuki ja toimeentulotuki voitaisiin yhdistää. Se tietäisi toimeentulotuen loppua. Kolmas vaihtoehto on tukea kotitalouden sijasta yksilöä.

Kahdessa ensimmäisessä järjestelmä painottaisi vastikkeellisuutta, kolmannessa vastikkeettomuutta.

– Olisi hienoa, jos voitaisiin ensin muodostaa visio, mitä kohti ollaan menossa. Sitä seuraisi vaiheittainen etenemissuunnitelma, ja lainsäädäntötyö etenisi asia kerrallaan – eikä yhdellä rysäyksellä, Eerola toivoo.

Siis ei niin kuten tehtiin sotea.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.