Alkuvuonna Kiinasta on lähtenyt liikkeelle koronaviruksen aiheuttama tartuntatautiepidemia, jota aiheuttaa koronavirus COVID-19. Ajankohtaista tietoa kyseisestä tartuntataudista saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internetsivuilta. Tutustu myös Työterveyslaitoksen toimintaohjeeseen työntekijöille.
Koronavirus on lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien joukkoon. Näin ollen ihminen voidaan määrätä tartuntataudin leviämisen estämiseksi 1) poissaoloon ansiotyöstä, 2) eristettäväksi terveydenhuollon yksikköön tai 3) karanteeniin. Kyseisiä toimenpiteitä voi antaa virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja niitä on pakko noudattaa. Näissä tilanteissa työntekijä ei voi mennä työpaikalle.
Työnantajia edustavat EK ja AVAINTA ovat esittäneet, että koronaviruksen levitessä sairauslomatilanteissa mahdollistettaisiin työntekijän poissaolo omalla ilmoituksella. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus edellyttää lääkärinlausuntoa. On siis hyvä tarkistaa, mikä on oman työnantajan käytäntö asiassa.
Tällä hetkellä kannattaa suosia etätyötä, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Etätyön tekemisestä on erikseen sovittava työnantajan kanssa. Useat työnantajat ovat jo nyt linjanneet etätyön käyttömahdollisuuksia epidemian aikana.
Sairastuminen
Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, poissaolo työstä on sairauslomaa, jolta maksetaan normaalisti sairausajan palkkaa.
Poissaolo työstä tai eristäminen
Mikäli työntekijän perustellusti epäillään sairastuneen koronavirukseen ja hänet määrätään siksi olemaan poissa työstä tai eristettäväksi, on työnantaja yleensä velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työehtosopimuksen nojalla. Näin on mm. AVAINTES:ssa ja yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä.
Mikäli työehtosopimuksessa ei ole sovittu palkanmaksusta, työntekijällä on oikeus Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan, joka vastaa täyttä palkkaa.
Karanteeni
Karanteenista on kyse, kun koronavirukselle altistunut tai altistuneeksi epäilty mutta toistaiseksi terve työntekijä määrätään pysyttelemään esimerkiksi kotonaan.
Karanteeniaika voi olla palkallista, jos työehtosopimuksessa on niin sovittu. Näin on mm. terveyspalvelualan työehtosopimuksessa. Jos palkkaa ei makseta, voi työntekijä hakea karanteenin ajalta Kelan maksamaa, täyttä palkkaa vastaavaa tartuntatautipäivärahaa.
Tartuntatautipäivärahan maksaminen
Jotta tartuntatautipäivärahaa voisi saada, Kela tarvitsee tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Lisäksi tarvitaan työnantajan todistus ansionmenetyksestä ja poissaoloajasta.
Päivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta.
Lapsen sairastuminen tai karanteeni
Alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi voidaan myöntää tilapäistä hoitovapaata. Tätä voi saada enintään neljä työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa hieman eri tavoin. Esimerkiksi AVAINTES:ssa palkallisia ovat kolme ensimmäistä kalenteripäivää sairastumisesta lukien.
Lapsen sairauden ja hoidon tarpeen jatkuessa tilapäisen hoitovapaan maksimipituutta kauemmin voi työntekijällä olla oikeus palkattomaan työstä poissaoloon pakottavan perhesyyn vuoksi.
Jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty pidettäväksi kotona tartuntatautilain perusteella ilman, että lapsi on sairas, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Silloin kuitenkin kotiin lapsen kanssa jäävällä vanhemmalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.
Työntekovelvoite
Jos työntekijä on määrätty karanteeniin eikä hän saa palkkaa kyseiseltä ajalta, ei työntekijällä ole myöskään työntekovelvoitetta. Tällöin Kela maksaa työntekijälle tartuntatautipäivärahaa.
Etätyöstä on lähtökohtaisesti sovittava erikseen työntekijän kanssa. Osa on voinut sopia etätyöstä myös työsopimuksella. Jos työntekijä tekee karanteenitilanteessa etätyötä, maksetaan siitä luonnollisesti myös palkkaa, jolloin työntekijä ei saa Kelalta tartuntatautipäivärahaa.
Työnantajan oma-aloitteinen ”karanteeni”
Varsinainen eristäminen tai karanteeni edellyttävät aina virkasuhteisen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöstä. Jos työnantaja oma-aloitteisesti kieltää työntekijöitä saapumasta työpaikalle esimerkiksi työpaikalla vallitsevan altistumisriskin vuoksi, työnantajan on maksettava tältä ajalta normaalisti palkkaa.
Vaikutukset vuosilomiin
Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi, kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Eristämisen ja karanteenin ajalta kertyy siis vuosilomaa.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hänellä on oikeus siirtää vuosilomansa myöhempään ajankohtaan. Siirto-oikeus ja mahdolliset omavastuupäivät määräytyvät työehtosopimuksessa sovitusti tai vuosilomalain perusteella. Esim. AVAINTES:n ja yksityisen opetusalan TES:n nojalla työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa myöhempään ilman yhtään omavastuupäivää. Vuosilomalain mukaan toimittaessa omavastuupäiviä on kuusi.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti perua jo vahvistettuja vuosilomia.
