Perinteisinä kevätkokousasioina valtuusto hyväksyi Jytyn vuosikertomuksen 2019 ja vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille Jytyn hallinnosta ja tileistä vuodelta 2019.
Lisäksi valtuuston listalla oli liiton uuden strategian lopullinen hyväksyminen toimintaympäristön muutossisältöineen. Keskustelua käytiin lähinnä strategian tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvistä onnistumisen mittareista, joita viime marraskuussa kokoontunut valtuusto oli halunnut täsmennettävän ja vastuutettavan ennen strategian lopullista hyväksymistä kevätkokouksessa. Niin sanottu rullaava strategia ulottuu vuoteen 2023, mikä huomioidaan myös vuosittain toimintasuunnitelmissa.
Kokouksessa käytiin myös alustava keskustelu vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talouden valmistelusta. Esille toimintasuunnitelmakeskustelussa nostettiin muun muassa ammattialatoiminnan merkitys liiton tärkeänä toimintasektorina, jäsenhankintaan panostaminen sekä sosiaalisen median merkitys vaikuttamiskanavana niin yksittäisen jäsenen, yhdistysten kuin liiton hallinnonkin osalta.
Liittovaltuusto teki lisäksi sääntötyöryhmän esityksen mukaisesti teknisiä korjauksia yhdistysten mallisääntöihin. Ne löytyvät liiton OmaNetistä.
Liittovaltuuston vaalit syksyllä
Jytyn tulevaan liittovaltuustoon valitaan nelivuotiskaudeksi 2020–2023 kaikkiaan 37 jäsentä aiemman 43:n sijaan. Vaalit toteutetaan sähköisenä äänestyksenä 25.9.–8.10.
Jytyn jokainen vaalipiiri, joita on neljä, asettaa kaksi ehdokasta liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja halutessaan ehdokkaita yleisvarajäseniksi. Maatalouslomittajat ry, seurakunta-alan työryhmä sekä yksityisalojen työryhmä asettavat lisäksi kukin oman ehdokkaansa liittohallitukseen ja niin ikään halutessaan ehdokkaita yleisvarajäseniksi. Yhteensä hallitukseen tulee siis 11 jäsentä, ja heidän lisäkseen liiton puheenjohtajaksi liittovaltuustossa valittava hallituksen puheenjohtaja.
Ehdokkaita vaaliin voivat asettaa Jytyn vaalipiirin alueella toimiva yhdistys tai yhdistykset yhdessä tai kymmenen Jytyn ko. vaalipiirin alueella työskentelevää työvoimajäsentä.
Liittovaltuuston jäsenet valitaan Jytyn neljästä vaalipiiristä, jotka ovat vastaavat kuin Jytyn toiminnalliset alueet, ja vaalit toteutetaan suorana vaalina. Vaalipiirin varsinaisiksi valtuutetuiksi valitaan siis ne, jotka ovat saaneet vaaleissa eniten ääniä. Valtuutettujen määrä perustuu kunkin alueen jäsenmäärään.
Etelä-Suomen vaalipiiristä valittavia liittovaltuutettuja on 10 kuten myös Itä-Suomen ja Länsi-Suomen vaalipiireistä. Pohjois-Suomen valtuutettujen määrä on seitsemän (7). Yleisvarajäsenien määrä vaalipiireittäin on puolet vaalipiiristä valittujen valtuutettujen määrästä.
Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa liittovaltuuston puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
Liittovaltuusto päätti myös liiton nimenvaihdoksen valmistelun aloittamisesta niin, että se saadaan päätökseen marraskuun uuteen liittovaltuuston järjestäytymiskokoukseen mennessä. Kokouksessa julkistetaan samalla myös liiton uusi visuaalinen ilme.
Tarkemmin vaaleista kerrotaan sivuilla 14–15 sekä vaalien alla 24.9. ilmestyvässä Jyty-lehden vaalinumerossa. Vaaleista löytyy lisää tietoa liiton nettisivuilla www.jytyliitto.fi/jytyvaalit.
Lue myös: Kunta-alalle yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit pois
