Jonna Voiman mukaan Jytyn profiili kaipaa terävöittämistä. Erityisesti hän haluaa Jytyn tekevän vahvaa edunvalvontaa ja vahvaa elinkeinopolitiikkaa.
– Tulevan neljän vuoden iso kysymys on nuorten mukaan saaminen, Voima toteaa.
Porvoossa asuva Voima on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Jytyn palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen, ensin työmarkkinalakimiehenä ja vuodesta 2013 johtavana työmarkkinalakimiehenä. Voiman opiskeluaikojen tavoite oli erikoistua ihmisoikeuskysymyksiin, mutta ammattiyhdistystoiminta vei mennessään, kun hän sijaisti Tehyn lakimiestä vuonna 2004.
Voima puolustaa edelleen kolmikantaista sopimista, jossa työmarkkinaosapuolet eli palkansaajat, työnantajat ja hallitus linjaavat työelämää. Luottamusmiestoiminnalle hän haluaa enemmän tukea.
– Pidetään Jytyn jäsenen paras mielessä, Voima totesi puheenvuorossaan liittovaltuustolle.
Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin toisen kauden valtuutettu, ruokapalveluesimies Seija Hovi-Kuikko Jyty Lappeenrannasta. Toisen polven jytyläinen toivoo liittovaltuuston työskentelyn olevan keskustelevaa ja pitävän aktiivisesti yhteyttä jäseniin.
Liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Jyty Kauhajoen Ritva Perälä.
Liiton puheenjohtajavaalissa olivat Jonna Voiman ja Maija Pihlajamäen lisäksi mukana Jytyn Etelä-Suomen alueasiamies Kimmo Hollmén ja Länsi-Suomen alueasiamies Olli Järvelä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Voima sai 17 ääntä, Pihlajamäki 16, Järvelä 4 ja Hollmén 0 ääntä. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta äänistä, tulos ratkaistiin toisella äänestyskierroksella. Sen Voima voitti äänin 19–18.
Korona ja työn muutokset puhuttivat
Jytyn liittovaltuuston kokous järjestettiin korona-ajan turvallisuudesta huolehtien Hämeenlinnan Scandic Aulangossa. Osa kokouksen avajaisten juhlapuhujista esiintyi etäyhteyksien kautta. Jokaisessa puheenvuorossa käsiteltiin koronaa ja sen aiheuttamaa työn muutosta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen etäyhteydellä. Väestön ikääntyminen, teknologia ja etätyö ovat jo muuttaneet ja muuttavat edelleen työtä, hän totesi.
– Jotain etätyöilmiöstä on tullut jäädäkseen, muun muassa työn aika- ja paikkariippumattomuus, Saarikko totesi.
Hän on huolissaan koronakriisin työllisyysvaikutuksista ja toivoo, ettei pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaisi ja rakenteellisen työttömyyden taso nousisi, kuten kriisien yhteydessä usein tapahtuu. Vailla työtä olevien olisi ministerin mukaan hyvä pitää taitojaan yllä, kun kriisi viimein ohitetaan ja työn kysyntä lähtee nousuun.
Osaamistasoa nostettava
Annika Saarikko totesi, että Suomessa osaamisen taso on hiipunut.
– Kaiken ytimessä on osaava ja riittävä työvoima. Se on kaiken kasvun sekä tasapainoisen aluekehityksen edellytys. Osaamis- ja koulutustasoa on nostettava.
Hallitusohjelmassa sovittu jatkuvan oppimisen uudistus tähtää työvoimapulan taklaamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen. Vuoden lopussa muun muassa työmarkkinajärjestöistä ja ministeriöistä koostuva seurantaryhmä jättää ehdotuksensa uudistuksen linjaukseen. Ratkaisematta on vielä, kuka koulutuksen maksaa: työntekijä, työnantaja, ammattiliitto vai valtio.
Etätyö vaatii työsuojelua
Työolobarometrin mukaan kiire on palkansaajien suurin haitallista stressiä tuottava aihe. Saarikko oli huolissaan pääosin etätyössä työskentelevien tietotyöläisten ja asiantuntijatyötä tekevien työsuojelusta korona-aikana.
– Yksin työskennellessään työntekijältä puuttuu usein työyhteisön tuki, jolloin työ saattaa muodostua henkisesti raskaaksi, Saarikko tähdensi.
Hän muistutti, että viime vuonna mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi ykköseksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi.
– Toivon, että tekin ammattiliittona olette valmiit kehittämään sitä tapaa, jolla etänä ollessamme voisimme vahvistaa toinen toisillemme lähimmäisenrakkautta käytännön tekoina osana työyhteisöä. Se on osa jaksamista poikkeusoloissa, Saarikko muotoili.
Ay-liike kritiikin kohteena
Ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuva kritiikki voimistuu, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki totesi kokouksen avajaispuheenvuorossaan.
– Työntekijät tarvitsevat jatkossakin tukea ja turvaa muuttuvassa työelämässä ja kokoavan voiman ollakseen tasa-arvoisessa asemassa työnantajan kanssa.
Pihlajamäki kertasi, miten monet kunnat tavoittelevat säästöjä henkilöstökuluista muun muassa ulkoistamalla palveluja.
– Jytylle on tärkeää, pysyvätkö työt kuntien omistamilla yhtiöillä, jolloin sopimukset ovat Jytyn neuvoteltavissa vai siirtyvätkö ne yksityisille yrityksille, Pihlajamäki sanoi.
Kaikilla sektoreilla lisääntyvään paikalliseen sopimiseen hän kaipaa lisätietoja, miten tasa-arvoinen neuvotteluasema turvataan ja miten erimielisyydet ratkotaan.
– Samalla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen merkitys korostuu.
Lisää luottamusta tarvitaan
KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kiitti kaikkia kunta-alan toimijoita koronapandemian hoidosta ja työskentelystä sen keskellä.
Jalonen kertasi kunta-alan työehtosopimuksen syntyä. Neuvottelut kestivät noin vuoden ja Jalosen mukaan olivat lähellä kriisiytymistä.
– Voimassa oleva työehtosopimus antaa kuitenkin vakautta ja ennustettavuutta. Jatkossa tarvitaan luottamusta vahvistavia toimia, Jalonen totesi.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistutti omassa puheenvuorossaan järjestäytymisen tärkeydestä.
– Mitä paremmin olemme järjestäytyneitä, sitä vahvempia olemme – myös paikallisessa sopimisessa. Yksin voi pyytää mutta yhdessä voi vaatia, Palola totesi.
Lue myös: Jytyn jäsen- ja kassamaksu pysyvät ennallaan vuonna 2021
