Lokakuussa valitaan Jytyn korkeinta päätösvaltaa käyttävä taho, liittovaltuusto.
Edustajien valinta liittovaltuustoon on yksi niistä paikoista, joissa jäsen voi vaikuttaa liiton tulevaisuuteen.
– Jytyn jäsen voi omalla äänellään vaikuttaa liittovaltuuston kokoonpanoon. Valtuuston jäsenet päättävät, mihin suuntaan Jyty jatkossa menee, mitä liitossa tehdään ja mitä kehitetään, Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros toteaa.
Jytyn jäsen voi omalla äänellään vaikuttaa liittovaltuuston kokoonpanoon. Valtuuston jäsenet päättävät, mihin suuntaan Jyty jatkossa menee, mitä liitossa tehdään ja mitä kehitetään.
Valtuusto osallistuu myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus Jytyn liittohallituksessa.
Jokainen jäsenmaksunsa maksanut Jytyn työvoimajäsen voi asettua ehdolle valtuustovaaleihin. Sauroksen mukaan tavallista on, että ehdokkaat ovat toimineet alueillaan esimerkiksi luottamushenkilöinä tai aktiivijäseninä vaikkapa Jytyn paikallisyhdistyksen hallituksessa.
Yhteistyö toivottavaa
Vaalipiirejä on neljä: Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.
– Valtuutetut edustavat koko vaalipiiriä, eivät vain oman yhdistyksensä toiminta-aluetta, Sauros muistuttaa.
Valtuutetut edustavat koko vaalipiiriä, eivät vain oman yhdistyksensä toiminta-aluetta.
Valtuutetun rooli on rivijäsentä laveampi. Sauros toivoo, että valtuutetut kiertäisivät työpaikkoja oman yhdistyksensä toimialuetta laajemmin koko vaalipiirissä.
– Samalta alueelta valituksi tulleiden valtuutettujen on myös syytä tehdä jonkinlaista työnjakoa ottamalla itselleen niin sanottuja kummiyhdistyksiä. Valtuutettujen rooliin sopii hyvin olla myös mukana yhdistysten toiminnan kehittämisessä.
Kehittämistyötä tiedossa
Valtuutettujen toivotaan osallistuvan omissa yhteisöissään yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikkapa palvelurakenteen kehittämisestä ja ajankohtaisista työmarkkinakysymyksistä. Sauros toivoo, että valtuutetut olisivat entistä tiiviimmin ja laajemmin yhteydessä muihin aktiiveihin eri puolilla järjestökenttää.
Tarvittaessa valtuusto käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä kuten sote-uudistusta ja ottaa kantaa esimerkiksi työelämää koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin.
Valtuuston työhön kuuluvat normaalit järjestötyöt kuten liiton talousarvion, toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman hyväksyminen. Lisäksi valtuusto hyväksyy työehtosopimukset, valmistelee seuraavaa neuvottelukierrosta sekä käsittelee tarvittaessa sääntömuutokset.
– Tarvittaessa valtuusto käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä kuten sote-uudistusta ja ottaa kantaa esimerkiksi työelämää koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin, Sauros toteaa.
Poliittisesti puolueeton
Valtuuston toiminta ei ole puoluepoliittisesti sitoutunutta. Sinne äänestetyt valtuutetut voivat toki olla jäseninä puolueissa tai muissa aatteellisissa yhdistyksissä.
– Jotkut valtuutetut ovat ammattiyhdistystoiminnan lisäksi yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisia, mutta puoluepolitiikka ei määritä valtuuston työtä, Sauros vahvistaa.
Jytyn liittovaltuuston yhteys politiikkaan syntyy käsiteltävistä aiheista, joilla linjataan esimerkiksi kunnan palvelurakenteen muutosta. Valtuusto ottaa kantaa yleisellä tasolla eri hankkeisiin, mutta tarvittaessa myös yksittäisen kunnan tai muun työnantajan toimintaan.
Jotkut valtuutetut ovat ammattiyhdistystoiminnan lisäksi yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisia, mutta puoluepolitiikka ei määritä valtuuston työtä.
Päättäjät ovat usein poliittisia toimijoita.
– Kunnassa, maakunnassa tai valtakunnan tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat keskeisesti Jytyn jäseniin. Tästä syystä on tärkeää, että Jytyllä on toimivat suhteet päätöksentekijöihin myös paikallisella tasolla.
Uudistuksia edessä
Suuret yhteiskunnalliset uudistukset, kuten sote, ovat uuden liittovaltuuston haasteina. Lisäksi kuntien tehtävien ulkoistaminen ja yhtiöittämiset jatkunevat tulevaisuudessa.
– Myös kolmannen sekä yksityisen sektorin yhä tiiviimpi yhteys julkiseen sektoriin aiheuttaa muutoksia järjestö- ja sopimusrakenteeseen, Sauros sanoo.
Jytyllä on Sauroksen mukaan oltava valmius pohtia avoimesti erilaisia yhteistyömahdollisuuksia muiden liittojen kanssa. Myös ammattiyhdistystoiminta ja ay-kentän rakenne vaativat paljon kehittämistä.
– Valtuuston on jatkossa tarkasteltava laveasti ay-liikettä sekä Jytyn roolia siinä.
