– Meiltä tulevat puuttumaan tekijät ja veronmaksajat. Tilanne pahenee vuoteen 2100 mennessä, sanoi Mykkänen puhuessaan säätiön 30-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.
Suomella ja koko Euroopalla on hoito- ja työllisyysasiassa teknologian kehittämisen ohella Mykkäsen mukaan kaksi vaihtoehtoa: 1. Ikäihmisen itsensä valitseman pitkäaikaisen tai jatkuvan hoidon tukeminen maissa, joissa on työvoimaa (esimerkiksi Kauko-Itä) ja 2. aktiivinen maahanmuuttopolitiikka erityisesti Afrikasta. Molempia tarvitaan. Aikaa ei ole hukattavaksi. Parlamentaarinen komitea töihin.
Mykkänen katsoo, että Suomen lainsäädännön tulee mahdollistaa suomalaiset kriteerit täyttävän pitkäaikaisenhoivapalvelun tuki missä tahansa maailmalla. Halukkaiden on voitava vapaaehtoisesti hankkia pitkäaikaishoitoa sieltä, missä on henkilökuntaa ja Suomea edukkaammat kustannukset. Hyötyjinä ovat kaikki.
-Suomi ja koko Eurooppa tarvitsevat pakolaispolitiikan rinnalle aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa esimerkiksi Afrikasta. Asetelma on selvä. Afrikassa on vuonna 2050 yli 1,2 miljardia työikäistä. Euroopassa on paha työvoimapula. Me saamme tekijöitä. Afrikka saa rahaa palkkatuloista ja tietotaitoa.
Maahanmuuttoa kritisoivat ottavat Mykkäsen mukaan usein esille kulttuurien erilaisuuden. Afrikassa on vuonna 2050 noin 1,5 miljardia kristittyä, yli kaksi kertaa Euroopan väkimäärä. Kolmatta kotimaista, eli englantia, puhutaan 24:ssä valtaosin väkirikkaassa maassa. Siinä on jo haluttaessa pohjaa kriteereille.
Mykkänen vaatii, etä Euroopan unionissa on määriteltävä aktiivisen maahanmuuttopolitiikan linja tälle vuosisadalle. Jäsenvaltiot komissaari Jutta Urpilaisen johdolla, tai pienemmässä mittakaavassa Pohjoismaat, voisivat perustaa tällä vuosikymmenellä Afrikkaan verkoston yhdessä sopivaksi katsottavien afrikkalaisten valtioiden kanssa. Tehtävänä on rekrytoida tulevaisuudessa nuoria opiskelemaan ja työelämään Eurooppaan ja Suomeen.
-Ensin määritellään tarve ja kriteerit muuttajien valinnalle, kuten koulutus- ja työtausta, kielitaito sekä arvio kulttuurisesta sopeutumisesta. Malleja löytyy maailmalta jo nyt. Kysymys on suomalaisten olemassaolosta, sen edellytyksistä, työpaikoista, hoitajista, palveluista ja verotuloista sekä samalla Afrikan hallitusta tulevaisuudesta.
