Henkinen työkyky
11 % vastaajista julkisella alalla kokee henkisen työkykynsä heikoksi. Kokemus henkisestä työkyvystä on laskenut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen.
Varhaiskasvatus
72 % varhaiskasvatuksen työntekijöistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja 20 % henkisen työkykynsä heikoksi. Lisäksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähentyneet.
Voimavaratekijät
90 % julkisen alan työntekijöistä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä osaamisensa riittäväksi. Esimerkiksi kirkon alalla keski- määräistä useampi kokee työssään innostusta ja työn iloa.
Sosiaaliala
39 % sosiaalialan vastaajista arvioi työhyvin- voinnin työyhteisössä parantuneen. 80 % eli aiempaa useampi kokee innostusta ja työn iloa. Luottamus ja ilmapiiri näyttävät kohentuneen koronapandemian alkuajoista.
Kunnat ja hyvinvointialueet
74 % eli aiempaa harvempi koko kunta-alalla kokee henkisen työkykynä hyväksi. Hyvinvointialueilla lukema on 75 %. Myös aiempaa harvempi kunta- alalla koki voimavaransa hyväksi kohdata muutoksia ja haasteita.
Nuoret työntekijät
16 % nuorista, alle 30-vuotiaista työntekijöistä kokee henkisen työkykynsä heikoksi, kunta-alalla jopa 19 %. Näyttää siltä, että nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ei ole palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
