Luulitko, että viranhaltijatyö on kaikkea muuta paitsi luovaa? Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattorin Kaisa Spiesin arki osoittaa toista. Tehtäväkenttä on laaja, mutta työ liittyy ennen kaikkea maahan muuttaneiden palveluihin: niiden kehittämiseen, koordinointiin ja käytännön toteutuksen tukemiseen.Spies rakentaa tiiminsä kanssa työllistymisen ja kotoutumisen polkuja, jotta Suomeen muuttaneet voisivat asettua Kouvolaan, löytää koulutuksen ja työn, ja sitä kautta rakentaa elämäänsä uudessa kotikaupungissaan.
”Ajattelen, että tämä on yhteiskunnallisesti tosi merkittävää työtä. Jos haluamme, että Kouvola säilyy elinvoimaisena ja täällä riittää osaavaa työvoimaa, meidän on onnistuttava”, Spies sanoo.
Luovuutta ja konkretiaa
Kansainvälisen työn koordinaattorin virka on Kouvolassa vielä varsin uusi. Aiemmin samantyylistä tehtävää hoiti maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävät liittyivät ensisijaisesti pakolaistaustaisiin. Uuden roolin avulla haluttiin tarjota palveluita laajemmin kansainvälisille tulijoille opiskelijoista pakolaisiin, kansainvälisiin yrittäjiin, rekrytointeihin ja perheenyhdistämisiin.
Kaksi ja puoli vuotta sitten tehtävässä aloittanut Spies on saanut muokata työnkuvaa oman näköisekseen. Entisenä lukion opettajana Spies sanoo yllättyneensä siitä, miten paljon asiantuntijatyö nykyään tapahtuu Teamsin välityksellä ja miten täysi kalenteri on. Silti hän kuvaa työtään poikkeuksellisen luovaksi, ja juuri se häntä innostaa.
Emme voi vaatia yrityksiä kansainvälistymään, jos emme näytä itse esimerkkiä.
”Tykkään siitä, että saa kokeilla uutta ennakkoluulottomasti, kehittää palvelumalleja ja testata ideoita, jotka voivat viedä kohti sitä isoa strategista tavoitetta. Kaikki ei tietenkään toimi, mutta voi kokeilla ja saa myös epäonnistua.”
Yksi konkreettinen kehitystyön tulos on ollut harjoittelupaikkojen avaaminen kansainvälisille opiskelijoille myös kaupungin omissa yksiköissä. Harjoittelupaikkojen tunnistettiin olevan kriittinen tekijä opiskelijoiden jäämisessä alueelle valmistumisen jälkeen. Samalla Kouvolan kaupunki toimii esimerkkinä muille työnantajille.
”Emme voi vaatia yrityksiä kansainvälistymään, jos emme näytä itse esimerkkiä.”
Kohti työtä ja koulutusta
Kun työn tavoitteena on tukea maahan muuttaneita asettautumaan Kouvolaan ja löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, se tarkoittaa myös toimivia palvelupolkuja kohti koulutusta, työtä ja osallisuutta.
”Aiemmin ihmiset jäivät saapumisensa jälkeen helposti odottamaan seuraavaa vaihetta, esimerkiksi koulutusta, ja koko kotoutumisprosessi saattoi pysähtyä pitkäksikin aikaa. Nyt rakennamme toimintamallia, jossa eteneminen olisi sujuvampaa ja nopeampaa”, Spies kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteessä voi asioida matalalla kynnyksellä. Kotoutumisen tuessa taas jokaisella pakolaistaustaisella asiakkaalla on oma ohjaaja.
Spiesin työssä korostuu verkostotyö niin kaupungin sisällä kuin alueellisesti ja valtakunnallisestikin. Tehtävä ei sisällä asiakastyötä mutta yhteistyötä tehdään oppilaitosten, viranomaisten, hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä hänen alaisinaan työskentelee kuusi työntekijää sekä yksi kansainvälinen harjoittelija.
”En onnistu työssäni, jos tiimini ei onnistu”, Spies kiteyttää.
Kirjoittamista, valmistelua ja verkostoitumista
Kansainvälisen työn koordinaattori toimii linkkinä poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelut kulkevat usein kaupungin johtoryhmän ja hallituksen kautta. Päätöksenteon lainalaisuuksien ja prosessien ymmärtämisessä Spiesiä auttaa kahdentoista vuoden tausta kaupungin kuntapolitiikassa.
”Tunnen tämän kaupungin rakenteen, väestökehityksen pulmat ja sellaiset isot haasteet, jotka koskevat Kouvolan lisäksi lähes kaikkia Suomen kaupunkeja”, Spies sanoo.
”Työni on osa isoa yhteiskunnallista tehtävää. Jos haluamme investointeja ja osaavaa työvoimaa kaupunkiin, meidän on luotava sellaiset rakenteet, että ihmiset haluavat jäädä ja voivat työllistyä.”
Jos haluamme investointeja ja osaavaa työvoimaa kaupunkiin, meidän on luotava sellaiset rakenteet, että ihmiset haluavat jäädä ja voivat työllistyä.
Onnistuminen tehtävässä vaatii kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja toimia muuttuvassa lainsäädännössä. Esimerkiksi kotoutumislaki uudistui vuoden 2025 alussa, mikä tarkoitti Spiesille paitsi uuden opettelua myös henkilöstön perehdyttämistä ja palveluiden muokkaamista lain vaatimusten mukaisiksi.
”Työssä pitää osata tuottaa nopeasti ja sujuvasti erilaisia tekstejä kuten viranhaltijapäätöksiä, lausuntoja ja ohjelmia. Jos kirjoittaminen olisi vaikeaa, tämä työ olisi todella raskasta”, Spies toteaa.
Kohti monimuotoista yhteiskuntaa
Kaisa Spiesin työ on merkityksellistä ja luovaa. Haasteitakin silti riittää. Resurssit ovat niukat, kalenteri täyttyy nopeasti ja kaupungin päätöksentekoprosessi ei aina ”ole kauhean notkea”. Maahanmuuttoon liittyy poliittisia intohimoja, jotka edellyttävät välillä tasapainoilua.
”Pitää osata valita, mihin osallistuu, ja jättää aikaa myös valmistelulle. Se vaatii itsenäistä päätöksentekoa ja organisointikykyä.”
Meidän on palkattava maahan muuttaneita paljon rohkeammin kuin aikaisemmin, jotta tämä yhteiskunta ylipäätään toimii.
Spies uskoo, että maahanmuuton merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tulee kasvamaan. Ikäluokkien pienentyessä työvoimaa tarvitaan yhä enemmän ulkomailta.
”Jos haluamme kasvaa ja turvata jatkuvuutta, maahanmuutto ei ole siihen ainoa ratkaisu mutta yhtenä osana ratkaisua tärkeä.”
Hän näkee, että kaupungit monikulttuuristuvat väistämättä, ja että se on mahdollisuus.
”Yritykset ja kunnat eivät voi enää olettaa, että kaikki työntekijät puhuvat täydellistä suomea. Meidän on palkattava maahan muuttaneita paljon rohkeammin kuin aikaisemmin, jotta tämä yhteiskunta ylipäätään toimii ja meillä on käsipareja täällä.”