Jyty kehittää ammattialatoiminnalla jäsentensä ammatillista osaamista sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta työmarkkinoilla. Ryhmien asiantuntemusta käytetään myös Jytyn vaikuttamistyössä. Uudet ammattialaryhmät ovat juuri aloittaneet toimintansa.
Teksti: Tiina TenkanenKuvat: tuomas muhonen, Jyty, haastateltavien kotialbumit
Jytyn suunnittelija Pekka Laukkanen veti maaliskuussa uusien ammattialaryhmien starttipäivää. Kokous järjestettiin koronapandemian vuoksi etäyhteyksillä. Kuvassa myös Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros.
Jytyn ammattialatoimintaa uudistettiin tänä keväänä. Ammattialaryhmien kokoonpanoa on uusittu, tehtävää selkeytetty ja muutaman ryhmän ammatti- kenttää laajennettu entisestään.
– Tavoitteena on päivittää ammattialatoimintaa 2020-luvulle ja vahvistaa jytyläistä ammatti-identiteettiä, Jytyn suunnittelija Pekka Laukkanen toteaa.
– Me Jytyssä haluamme kuulla kentällä toimivien ajatuksia, minkälaista ammattialatoiminnan pitäisi olla tulevaisuudessa ja minkälaisiin asioihin pitäisi pureutua.
Jyty järjesti ammattialaryhmiin avoimen jäsenhaun. Vaatimuksena vapaaehtoiseen tehtävään oli innostunut, ideoiva asenne ja halu vaikuttaa aktiivisesti alansa tulevaisuuteen. Hakemuksia tuli kaikkiaan 68 kappaletta.
Me Jytyssä haluamme kuulla kentällä toimivien ajatuksia, minkälaista ammattialatoiminnan pitäisi olla tulevaisuudessa ja minkälaisiin asioihin pitäisi pureutua.
Maantieteellistä kattavuutta
Vapaaehtoiset jäsenet toimivat ryhmissä työelämän asiantuntijajäseninä. Heillä on suora yhteys ruohonjuuritasolle ja kokemusta alan epäkohdista sekä hyvistä käytännöistä.
– Jäsenvalinnassa huomioimme ryhmän jäsenten maantieteellisen kattavuuden, sukupuolen ja iän. Lisäksi halusimme mukaan myös jytyläisten alojen opiskelijajäseniä.
Uusien jäsenten lisäksi ryhmissä on myös konkarijäseniä, joille ammattialatoiminta on entuudestaan tuttua.
Jäsenet ovat sitoutuneet ryhmän toimintaan kahdeksi vuodeksi. Toiminta tarjoaa heille näköalapaikan omaan ammattialaan, vaikutusmahdollisuuksia sekä kehittämisosaamista.
Kutakin ammattialaryhmää koordinoi Jytyn järjestöosaston alueasiamies. Lisäksi ryhmien vahvistuksena toimivat Jytyn keskustoimiston asiantuntijat; ammattitoiminnan kehittämisestä vastaava suunnittelija, viestintäasiantuntija ja edunvalvonta-asiantuntija sekä muiden osastojen edustajia.
Jäsenet ovat sitoutuneet ryhmän toimintaan kahdeksi vuodeksi. Toiminta tarjoaa heille näköalapaikan omaan ammattialaan, vaikutusmahdollisuuksia sekä kehittämisosaamista.
Heti työhön kiinni
Maaliskuun 21. päivänä pidettiin ensimmäinen tapaaminen ammattialaryhmien kanssa, joskin koronatilanteen vuoksi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sähköisesti. Pekka Laukkasen mukaan verkkotapaaminen sujui Teams-sovelluksen välityksellä hyvin.
Aamupäivällä käytiin läpi ammattialatoiminnan perusteita ja käsiteltiin ajankohtaisia asioita, kuten koronapandemian vaikutuksia jytyläiseen kenttään.
– Puhuttiin myös ammattialatoiminnan ja -ryhmien viestinnästä ja näkyvyydestä sekä koulutustarjonnasta tälle vuodelle, esimerkiksi ammatillisista opintopäivistä, Laukkanen selventää.
Iltapäivällä ryhmät kokoontuivat tutustumaan toisiinsa ja työstämään toimintasuunnitelmaa. Ryhmät päättivät, mihin tapahtumiin osallistuvat, mitä asioita edistävät ja miten lisätään ammattialojen näkyvyyttä.
– Ryhmissä päätettiin sähköisten ammatillisten uutiskirjeiden ilmestymisaikataulusta. Niissä tuodaan alaa näkyväksi ja kerrotaan ajankohtaisia kuulumisia kunkin ammattialan työntekijöille, Laukkanen kertoo.
Kahden vuoden tavoite
Kun vapaaehtoisten toimikausi vuoden 2021 lopussa päättyy, Laukkanen toivoo Jytyn tulleen tutuksi edustamisensa alojen edunvalvojana, vaikuttajana ja asiantuntijana.
– Jos valtakunnan media haluaisi tietää, mitä esimerkiksi kirjastoalalle tai kasvatuksen ja koulutuksen alalle kuuluu, toimittajat osaisivat heti ottaa yhteyttä Jytyyn, Laukkanen kaavailee.
Edelleen hän haluaisi nähdä ammattialaryhmien osallistuneen aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikkapa yleisönosastokirjoituksin. Jytyn ja jytyläisten alojen parempi tunnettuus saisi nuoret hakeutumaan jytyläisiin ammatteihin ja liittymään liittoon.
Karita Ihalainen, sovellusasiantuntija, Mikkeli Petra Katajamäki, taloussihteeri, Kauhava Mia Lukkarila, viestintäsuunnittelija, Kemi Katja Mäkelä, toimistosihteeri, Hyvinkää Maisa Rehula, koulusihteeri, Turku Minna Romppainen, klinikkasihteeri, Kajaani
Kimmo Hollmén, alueasiamies, ryhmän koordinaattori, Jyty Pekka Laukkanen, suunnittelija, Jyty Marko Heikkinen, työmarkkina-asiamies, Jyty Satu Leivonsalo, alueasiamies, Jyty Tuomas Muhonen, viestintäasiantuntija, Jyty Päivi Salin, työmarkkina-asiamies, Jyty
Nuoriso- ja järjestötyö
Tiina Juutilainen, nuorisoneuvoja, Akaa Aino Laitinen, nuorisotyöntekijä, Pieksämäki Jukka-Pekka Mattila, erityisnuorisotyön koordinaattori, Tohmajärvi Nalle Velling, lippukuntakoordinaattori, Mikkeli Laura Vuola, toiminnanjohtaja, Laitila
Maija Kuittinen, alueasiamies, ryhmän koordinaattori, Jyty Pekka Laukkanen, suunnittelija, Jyty Sanna Pyysalo, viestintäasiantuntija, Jyty Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies, Jyty Heikki Wilén, työmarkkinalakimies, Jyty
Sosiaali- ja terveysala
Nea Kähkönen, asiakasopastaja, Jyväskylä Anne Kröger, välinehuoltaja, Kuopio Ulla Lahti, vammaispalveluohjaaja, Jämsä Minna Linnaluoto, välinehuoltaja, eat tiimivastaava, Oulu Leena Pasanen, sosiaaliohjaaja, Äänekoski Ilse-Marie Österman, palveluohjaaja, Turku
Heli Merta, alueasiamies, ryhmän koordinaattori, Jyty Pekka Laukkanen, suunnittelija, Jyty Tuomas Muhonen, viestintäasiantuntija, Jyty Anne Sarvi, työmarkkinalakimies, Jyty
Kirjastoala
Liisa Ben Henia, kirjastovirkailija, Oulu Pia Göös, kirjastoneuvoja, Espoo Anne Karjalainen, kirjastoautovirkailija-kuljettaja, Jyväskylä Antti Pajala, tietopalveluvirkailija, Helsinki Susanna Partanen, erikoiskirjastovirkailija, Lahti Eija Vainio, kirjastovirkailija, Asikkala
Sonja Rapo, alueasiamies, ryhmän koordinaattori, Jyty Pekka Laukkanen, suunnittelija, Jyty Mari Huuhtanen, työmarkkinatutkija, Jyty Sanna Pyysalo, viestintäasiantuntija, Jyty
Kasvatuksen ja koulutuksen ammattiala
Anita Arttola, Toiminnankoordinaattori, Lohja Kirsi Jaakkola, Sosiaaliohjaaja/pääluottamusmies, Helsinki Marika Keränen, Koulunkäynninohjaaja, Yli-Ii, Oulu Katja Päivä, Varhaiskasvatuksen varahoitaja, Lahti Riikka Seppänen, Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Helsinki Susanne Tolonen, Koulunkäynninohjaaja, Jyväskylä
Minna Eskelinen, alueasiamies, ryhmän koordinaattori, Jyty Pekka Laukkanen, suunnittelija, Jyty Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies, Jyty Inka Lehtinen, työmarkkinalakimies, Jyty Sanna Pyysalo, viestintäasiantuntija, Jyty
”Kokemusten vaihtoa ja vertaistukea”
Ammattialaryhmien koordinoijat ja ryhmien jäsenet kertovat omin sanoin odotuksistaan ryhmän toiminnalta ja alojensa ajankohtaisista aiheista.
Sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työ
Ryhmän koordinaattori, alueasiamies Kimmo Hollmén, Jyty.
Ryhmämme ammattialat kattavat noin puolet Jytyn jäsenistöstä.
Meidän ammattialaryhmämme jäsenillä on halu kehittää ammattialan arvostusta. Se voisi näkyä jatkossa siinä, ettei kuntapuoli aina ensimmäiseksi säästäisi hallinnosta ja esimerkiksi sihteeripalveluista. Jos vaikkapa terveydenhuollon pienipalkkainen tekstinkäsittelijä irtisanotaan, 6 000 euron kuukausipalkkaa nauttiva lääkäri naputtaa kaksisormitekniikalla sairaskertomuksia sen sijaan, että keskittyisi täysipainoisesti omaan osaamisalueeseensa.
ICT-alan pääkäyttäjillä on paine jatkuvaan oppimiseen. Heidän pitää pystyä kouluttamaan edelleen käyttäjiä, kun ohjelmistoja päivitetään tiuhaan ja uusia ohjelmia otetaan käyttöön.
Edunvalvonnallinen haaste on saada asiantuntijoiden työ näkyväksi ja palkkaus kuntoon. Yleinen mielikuva näyttää olevan, että hallinto on aina kallis. Hyvällä hallinnolla sekä hyvällä asiantuntijatyöllä vältetään kuitenkin monet virheet.
Ryhmän jäsen Mia Lukkarila, 44, Kemi. Viestintäsuunnittelija, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Tornio. Jyty Kemin sihteeri, Lappian pääluottamusmies.
Haluan vaikuttaa liiton koulutustarjontaan. Kunnissa ja koulutuskuntayhtymissä on viestinnän ammattilaisia ja työntekijöitä, joiden työhön kuuluu myös viestintää. Viestintäkoulutusta on tarjolla kuitenkin vain harvoin. Koulutuksella Jyty voisi saada viestintäalan ammattilaisia jäsenikseen. Ylipäätään liiton tarjoamaa koulutusta voisi nostaa esiin. Minulla on niistä hyvä kokemus, mutta aika harva tuntuu niihin osallistuvan.
Odotan ammattialatoiminnalta kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista.
Kasvatuksen ja koulutuksen ammattiala (koulunkäynninohjaajat ja varhaiskasvatus)
Ryhmän koordinaattori, alueasiamies Minna Eskelinen, Jyty.
Tämän ryhmän jäsenet ovat aktiivisia ja kantaaottavia – todellisia alansa asiantuntijoita. Pyrimme nopeaan reagointiin, jos jokin ammattiryhmä näyttää tarvitsevan esimerkiksi ajankohtaista tietoiskua. Tällainen ryhmä on näin koronaviruksen aikaan muun muassa koulunkäynninohjaajat.
Tällä hetkellä puhututtaa erityisesti koulunkäynninohjaajien sekä aamu- ja iltapäiväkerho-ohjaajien työn vaativuuden arviointi ja tehtävänkuvien päivitykset. Lisäksi alalla on paljon osa-aikaisia ohjaajia. Heidän palkkansa jää hyvin pieneksi.
Tämän vuoden teemaksi ryhmä nosti varhaiskasvatuksessa työskentelevien työaikaan liittyvät haasteet, kuten yksintyöskentelyn.
Tavoitteena on, että kahden vuoden päästä varhaiskasvatuksen ja koulunkäynninohjaajien ammatit ovat nykyistä tunnetumpia, ja käymme niistä ajankohtaista keskustelua myös yhteiskunnallisella tasolla. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös edunvalvontaan ja on mukana suunnittelemassa Jytyn ammattialakoulutusta valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Ryhmän jäsen Katja Päivä, 48, varhaiskasvatuksen varahoitaja, Lahden kaupungin Sikuran päiväkoti. Jyty Lahti, pääluottamusmies.
Lähdin mukaan Jytyn ammattialaryhmään, koska olin kuullut sen olevan mielenkiintoista työtä. Haluan kehittää omaa ammattialaani, jotta se palvelisi asiakkaita mahdollisimman hyvin. Varhaiskasvatuksen laatua on kehitettävä säännöllisesti.
Näin korona-aikaan lasten digitaidot ovat ajankohtaisia. Varhaiskasvatuksessa on siihen vain vähän koulutusta, varsinkin hoitajilla.
Odotan ryhmältä hyviä, uusia ideoita ja vertaistukea.
Nuoriso- ja järjestötyö
Ryhmän koordinaattori, alueasiamies Maija Kuittinen, Jyty.
Ryhmämme vahvistui kahdella uudella jäsenellä, jotka ovat jakaneet meille kokemuksiaan ja tuoneet uusia näkökulmia edunvalvonta- ja järjestötoimintaan.
Tärkein tehtävämme on parantaa nuoriso- ja järjestötyön näkyvyyttä. Viisi maakuntalehteä julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa otimme kantaa nuorisotyön ammattilaisten lomautuksiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana. Kirjoituksessa korostettiin, että poikkeuksellisissa olosuhteissa nuorisotyölle on erityistä tarvetta.
Edunvalvonnan osalta muun muassa nuoriso- ja järjestötyössä työskentelevien jäsenten matka- ja leirityöaikakorvaukset vaativat tarkastelua. Leirillä on tehty työtä esimerkiksi varallaolokorvauksella, ja nuorisotyöntekijä saattaa olla töissä vuorokauden ympäri. Määräaikaisten sopimusten valvontaan kiinnitämme erityistä huomiota.
Ryhmä pitää yhteyttä alan oppilaitoksiin tarjoamalla opiskelijoille tietoa työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista.
Ryhmän jäsen JP Mattila, 47, erityisnuorisotyön koordinaattori, Joensuun kaupunki. Jyty Joensuun seutu, Joensuun kaupungin luottamusmies.
Tulin mukaan ammattialaryhmän toimintaan, sillä halusin antaa 20 vuoden nuorisotyökokemukseni hyötykäyttöön.
Haluan edistää nuorisotyön ammatillista tunnustettavuutta. Etsivä nuorisotyö on tunnettua ja vakiinnuttanut asemansa, mutta muu nuorisotyö näyttää jääneen tuntemattomaksi. Meidät tunnetaan järjestämistämme leireistä, retkistä ja tapahtumista, mutta yksilöiden kanssa tehtävä työ on jäänyt näkymättömiin.
Ammattialaa tulee kehittää yhdessä muiden toimijoiden, kuten kirkkojen ja järjestöjen kanssa.
Sosiaali- ja terveysala
Ryhmän koordinaattori, alueasiamies Heli Merta, Jyty.
Odotan mielenkiinnolla, mitä ajankohtaisia asioita ryhmäni ammattilaiset nostavat esille. Toivon heiltä laaja-alaista näkemystä sosiaali- ja terveysalalta ja että ryhmä ottaa rohkeasti kantaa.
Tulevan kahden vuoden tavoitteena on lisätä Jytyn näkyvyyttä sote-alalla. Toimintasuunnitelmaa kirjatessa pohdimme, riittääkö sosiaali- ja terveysalalla jatkossa työntekijöitä. Isoksi kysymykseksi on noussut, miten ala voisi houkuttaa nuoria tai miten nuoret saataisiin kiinnostumaan esimerkiksi laitoshuoltajan tai kodinhoitajan ammateista.
Sosiaali- ja terveysalaa puhuttaa, miten asiakas saisi palvelunsa oikea-aikaisesti ja saumattomasti.
Tärkeää on nostaa esille jokaisen alalla työskentelevän työntekijän oikeus saada tehdä työtä, johon on kouluttautunut ja saanut ammattipätevyyden. Ryhmämme pohtii myös, miten varmistetaan alan ammattilaisten työssä jaksaminen, että he pystyisivät antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen.
Ryhmän jäsen Minna Linnaluoto, 48, Oulu. Tiimivastaava, välinehuoltaja EAT, Oulun yliopistollinen sairaala välinehuoltokeskus, Jyty Pohjois-Pohjanmaa.
Sosiaali- ja terveysala kaipaa arvostusta ja tunnettuutta, jotta nuoret hakeutuisivat alalle. Toivottavasti arvostus näkyisi palkassakin. Usein alan ammattilaiset huomataan, kun jokin on vialla, esimerkiksi välineitä ei ole saatavana seuraavaan leikkaukseen. Sairaalan ammattikunnistakaan osa ei tiedä, mitä välinehuoltajat tekevät.
Toivon saavani ryhmän jäseniltä työkaluja itseni ja työyhteisön ammatilliseen kehittämiseen. Olen mukana myös terveysalan tutkintotiimissä työelämän asiantuntijana.
Kirjastoala
Ryhmän koordinaattori, alueasiamies Sonja Rapo, Jyty.
Digitalisaatio haastaa kirjastoalaa. Kirjastoihin on tullut paljon uusia palveluja. Etenkin pienimmissä kirjastoissa on yhteispalveluita eri viranomaisten, kuten Kelan ja TE-toimiston kanssa. Muutos on ollut huikea. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjaston Oodi on nostanut valtavasti koko maan kirjastojen vetovoimaa.
Ammattialaryhmämme pohtii kirjaston muuttunutta roolia, haluaa kehittää kirjastoalaa ja sen tuottamia palveluita sekä nostaa kirjaston työntekijöiden ammatti-identiteettiä. Teemoinamme ovat kirjastoalan moniammatillisuus ja ammatillinen kehittäminen. Kirjastoalan ammattilaiset järjestävät myös tapahtumia sekä ohjaavat erilaisia työpajoja, kuten digipajoja. Muutosta kuvaavat muun muassa uudet ammattinimikkeet, esimerkiksi kirjastopedagogi. Palkkaus ei ole pysynyt kehityksessä mukana.
Ryhmämme asiantuntijajäsenistä neljä on uusia, ja kaksi on aikaisemminkin ollut mukana ammattialatoiminnassa.
Ryhmän jäsen Anne Karjalainen, 44, kirjastoautovirkailija-kuljettaja, Jyväskylän kaupunginkirjasto. Jyty Jyväskylä.
Haluan päivittää tietoisuutta kirjastoalasta ja tehdä alaa tunnetuksi. Tavoitteena on pitää ammattialan puolta ja liitto ajan tasalla.
Olen kolmatta vuotta mukana ammattialatoiminnassa ja minulla on siitä todella hyviä kokemuksia. On hyvä, että ryhmän jäsenet edustavat eri tehtäviä eri puolilta maata. Mitä laajempi tehtäväpohja meillä on, sitä monipuolisemmat ovat näkemykset.
Kirjastoautojen henkilöturvallisuus nousee keskusteluun aika ajoin. Ennakointi ja koulutus ovat hyviä turvallisuustoimia.
