Heinäkuun 1. päivä voimaanastuva uusi yhteistoimintalaki vähentää Ammattiliitto Jytyn näkemyksen mukaan yksityisen sektorin työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asemaansa. Lisäksi lyhentyvät muutosneuvotteluajat tuovat työntekijöille painetta ja taloudellisia menetyksiä, kun palkanmaksu päättyy entistä nopeammin, eikä lomautuksiin ennätetä varautua ja aloittaa uuden työn hakua riittävän ajoissa.
Jatkossa tilanne huononee mahdollisesti entisestään, sillä yt-lain lisäksi työsopimuslakiin on tehty työntekijöiden asemaa heikentäviä muutosesityksiä. Niiden toteutuessa muun muassa lomautusilmoitusaika lyhenisi nykyisestä 14 päivästä 7 päivään.
Merkittävimmät yt-lain muutokset koskevat sitä,
1) minkä kokoisiin yrityksiin lakia sovelletaan,
2) miten pitkiä muutosneuvottelut ovat,
3) miten vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajan välillä toteutetaan alle 50 työntekijän yrityksissä ja
4) miten työvoimapalveluiden selvittämiselle on varattavaa aikaa.
Lyhentyvät muutosneuvotteluajat tuovat työntekijöille painetta ja taloudellisia menetyksiä.
1) Lakia sovelletaan jatkossa 50 työntekijän yrityksiin – aiemmin 20 riitti
Tähän saakka laki on koskenut vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. Nyt soveltamisalaa nostetaan: jatkossa lakia sovelletaan vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin ja vain rajatusti 20–49 työntekijän yrityksiin.
Alle 50 työntekijän yrityksissä on käytävä muutosneuvotteluita vain, jos yritys harkitsee 90 kalenteripäivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tuotannollisella tai taloudellisella perusteella tai lomauttamista työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Käytännössä muutosneuvotteluvelvoite koskee näin ollen pienempiä yrityksiä hyvin harvoin.
Lisäksi yhteistoimintalain liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan jatkossakin 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
2) Muutosneuvotteluiden neuvotteluaika puolittuu
Muutosneuvotteluiden vähimmäisneuvotteluaika puolittuu nykyisestä. Neuvotteluita käydään vähintään 3 viikkoa (aiemmin 6) työnantajan harkitessa vähintään 10 työntekijään kohdistuvia irtisanomisia tai muita työvoiman vähentämistoimia. Neuvottelut ovat vähintään 7 päivää (aiemmin 14 päivää) työnantajan harkitessa enintään 9 työntekijän irtisanomista tai muita työvoiman vähentämistoimia.
3) Vuoropuhelusta vapaamuotoista alle 50 hengen yrityksissä
Myös pienempien yritysten vuoropuheluvelvoitteeseen – eli työnantajan ja henkilöstön edustajan väliseen yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämiseen tähtäävään asioiden käsittelyyn – tulee muutoksia. Jatkossa vuoropuhelun pelisäännöt, kuten mitä asioita vuoropuheluun otettaisiin sekä milloin ja miten vuoropuhelua käytäisiin, voidaan sopia vapaamuotoisesti. Pelisäännöistä sovitaan työpaikalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja voi määritellä pelisäännöt. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu käydään koko henkilöstön kanssa.
4) KEHA-keskuksille tiedottaminen entistä velvoittavammaksi
Lakiin sisältyy myös uusi säännös, joka liittyy työvoimapalveluiden selvittämiseen varattavaan aikaan. Jos työnantaja on neuvotteluesitystä antaessaan ilmoittanut harkitsevansa vähintään 10 työntekijän irtisanomista, työntekijän työsuhde ei saa päättyä ennen kuin 30 päivää on kulunut siitä, kun työnantaja on toimittanut neuvotteluesityksen tiedoksi KEHA-keskukselle.
Veli Vähämäki
Jytyn työmarkkina-asiantuntija