Yhteistoiminnassa käsitellään merkittäviä työntekijöiden asemaan vaikuttavia muutoksia. Aiheita ovat esimerkiksi työtehtävien, -menetelmien ja -tilojen järjestelyt, tehtävien siirrot, työajat sekä lepo- ja ruokatauot. Yhteistoimintamenettelyjä säätelevät yhteistoimintalaki, muut säädökset ja työmarkkinajärjestöjen sopimukset.
Keskeinen tavoite on parantaa organisaation ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteisymmärryksessä pyritään saavuttamaan tavoitteet, parantamaan työyhteisön toimintaa ja työolosuhteita sekä annetaan työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
Keskeinen tavoite on parantaa organisaation ja työntekijöiden vuorovaikutusta.
Yhteistoiminnan osapuolina toimivat työnantaja ja henkilöstö. Asiat käsitellään joko työntekijän ja esihenkilön tai työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Yksittäistä työntekijää koskevat asiat käsitellään yleensä työntekijän ja esihenkilön kesken, mutta tarvittaessa avuksi voi pyytää esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. Työpaikkakokouksissa puolestaan kaikille työntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn.
Edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsitellään henkilöstöä laajasti koskevia asioita, ja yhteistoimintaelimessä ovat mukana työnantajan ja henkilöstön edustajat.
Työyhteisöviestinnän tavoitteena on mahdollistaa sujuva tiedonkulku, yhteistyö ja yhteistoiminta. Tavoitteena on, että kaikki saavat tarvitsemansa tiedon työstä ja työyhteisöstä ja kokevat voivansa vaikuttaa. Tiedon tulisi kulkea sekä johdolta työntekijöille että päinvastoin. Toimiva työyhteisöviestintä luo hyvän työilmapiirin ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista.
Jonas Fyrqvist
Jytyn työmarkkina-asiantuntija
