Työterveyslaitoksen runsaat 20 jytyläistä ovat järjestäytyneet Yleisten sopimusalojen toimihenkilöyhdistykseen (Style ry). Heidän pääluottamusmiehensä on kaksi vuosikymmentä TTL:llä työskennellyt Päivi Roland. Ensimmäiseen 14 vuoteen ei yhteistoimintaneuvotteluja (yt) talouteen perustuvista irtisanomisista ollut. Sitten muuttui.
– Laskujeni mukaan olen ollut mukana kuusissa yt-neuvotteluissa viimeisen 5–6 vuoden aikana, toteaa Roland.
Ennen vuotta 2013 työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävän TTL:n budjetista reilu puolet katettiin valtionavuilla. Valtion heikentyneen taloustilanteen takia valtionapuja leikattiin, ja käytiin isompia ja pienempiä yt-neuvotteluja. Isoimmat irtisanomiset olivat 100 työntekijän luokkaa. Jytyläisiä vähennettiin kaikkiaan kahdeksan.
Kun vuonna 2015 TTL:läisiä oli 700, nyt työntekijämäärä on noin 500. Säästöjä on haettu myös aluetoimipisteen lopettamisella.
– Melkein jokaisessa valtion budjetissa aikaisempien säästöjen päälle tuli uusia leikkauksia, jotka vaativat sopeuttamista. Aina kun luulimme, että tämä on viimeinen rutistus, ei se ollutkaan, Roland kuvailee.
– Toivottavasti uusi aloitteleva hallitus tekee ennustettavampaa politiikkaa myös valtionapujen suhteen.
Valtionapua ja omaa myyntiä
TTL:n rahoituksesta runsas puolet katetaan tutkimusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden myynnin avulla. Oma varainhankinta on tällä hetkellä noin 54 prosenttia vuosibudjetista.
Vuodesta 2015 TTL:n pääjohtajana on ollut Antti Koivula. Hänen aikanaan on panostettu omaan varainhankintaan varsinkin palvelujen myynnin osalta.
Valtionavun pysyvyyteen Päivi Roland on oppinut olemaan luottamatta. Valtionavun osuus on laskenut noin 60 prosentista nykyiseen 47:ään samalla kun budjetin loppusumma on pienentynyt.
– Verkkokoulutuksesta eli e-learningista on yritetty rakentaa uutta tulolähdettä. Mutta ainakaan vielä se ei ole tuottanut halutulla tavalla, Roland toteaa.
Hänen mukaansa tietoa yt-neuvotteluiden syistä on saatu työntekijäpuolelle hyvin. Niitä seuranneet toimenpiteet ovat olleet työnantajan yksin päätettävissä.
– Nykyisenlaisista yt-neuvotteluista on kyllä jäänyt se käsitys, että neuvotteluiden tärkein tarkoitus on yt-lain kirjaimen täyttäminen, Roland toteaa.
Kokemustensa perusteella hän ei panisi pahakseen, jos henkilöstön vähentämistä koskevat menettelyt siirrettäisiin työsopimuslakiin ja koko yt-laki poistettaisiin. Sitten säädettävä uusi laki voisi keskittyä myönteisen työelämän muutoksiin ja yhteistyön edistämiseen työpaikoilla.
Valonkajoa: ”käänteiset yt:t”
Kaikkien yt-nevotteluiden keskelläkin TTL:n henkilöstön työtyytyväisyys on kyselyissä ollut kohtuullisen hyvällä tasolla. Pidettiinpä irtisanomisiin tähtäävien yt-neuvotteluiden välissä yhdet ”käänteiset yt:tkin” vuonna 2016.
– Väkeä palkattiin silloin lisää. Vaikka toiminnan laajentamisesta ei tullut pysyvää, antoi se kuitenkin uskoa siihen, että TTL:n toiminnalla on paikkansa työelämän tutkimisessa ja kehittämisessä, sanoo Päivi Roland.
