Ammatit
03.10.2019

Usko nuoriin ei petä

Nuorisotyötä yli kolmekymmentä vuotta tehnyt jytyläinen Seija Laitinen sanoo olevansa ikuisesti nuorisotyöntekijä. Työ on muuttunut paljon, mutta yksi asia on säilynyt samana. Hän on aina uskonut nuoriin ja siihen, että jokaisessa nuoressa on joku vahvuus ja voima. Nuorisotyöstä apua sai myös 24-vuotias Markus Åkerlund.

Teksti: jaana matikainen Kuvat: jone matilainen
Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat Seija Laitisen ja Markus Åkerlundin mukaan tärkeitä, sillä jokainen haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat Seija Laitisen ja Markus Åkerlundin mukaan tärkeitä, sillä jokainen haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Siinä missä ennen järjestettiin nuorille paljon tapahtumia ja kerhoja, nyt tehdään moniammatillista yhteistyötä verkoston kanssa. Toiminta painottuu sinne, missä lapset ja nuoret luontaisesti viettävät aikaansa. Näin kuvaa Pieksämäen lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen nykyistä työtannertaan.

– Meillä nuorisotoimi siirtyi jokunen vuosi sitten vapaa-aikasektorilta koulu- ja opetustoimen alaisuuteen. Se avasi helpomman tien tehdä esimerkiksi yhteistyötä koulun kanssa.

Kaupungin keskustassa olevan nuoristotilan ja Hiekanpäässä toimivan Ohjaamo Pientareen lisäksi nuoret saavat tietoa ja neuvoa säännöllisesti yläkoululla, ammattiopistolla ja seurakuntaopistolla järjestettävissä pop up -tapahtumissa. Nuorisotyön jalkautuvia palveluja sekä nuorisotyötä verkossa on kehitetty viime vuosina merkittävästi.

Meillä nuorisotoimi siirtyi jokunen vuosi sitten vapaa-aikasektorilta koulu- ja opetustoimen alaisuuteen. Se avasi helpomman tien tehdä esimerkiksi yhteistyötä koulun kanssa.

Linkkinä perusnuorisotyöhön toimii kaksi koulun erityisnuorisotyöntekijää, jotka työskentelevät kokoaikaisesti yläkoululla. Varsinaisen nuorisotoimen puolella on kahdeksan työntekijää. Heillä jokaisella on oma erityisvahvuutensa, ja myös henkilökohtainen kiinnostus sekä osaaminen hyödynnetään. Siinä missä yksi vastaa tieto- ja neuvontapalveluista, toinen on suuntautunut kansainväliseen nuorisotyöhön tai sukupuolisensitiiviseen työhön.

Lisäksi vahva järjestökenttä tuottaa monenlaisia palveluita. Esimerkiksi pienillä kylillä kerhotoimintaa on järjestetty lapsille ja nuorille yhdistysten avustustoiminnan kautta, ja kumppanuussopimuksia on tehty muun muassa kyläyhdistysten kanssa.

– Pyrimme siihen, että tapahtumamme ovat maksuttomia. Esimerkiksi alakoulujen discoissa kävi sellaiset 70–100 lasta kun niihin oli kahden euron pääsymaksu, mutta kun viisi vuotta sitten discot tehtiin maksuttomiksi, nousi osallistujien määrä miltei kahteen sataan, kertoo Laitinen.

Ilmaisille tapahtumille on perustelunsa, sillä vajaan 20 000 asukkaan Pieksämäellä on enemmän yhden vanhemman lapsiperheitä kuin Etelä-Savossa ja koko maassa keskimäärin. Myös pienituloisten lapsiperheiden määrä on suurempi kuin muualla.

 

Arkisia ja huikeita kohtaamisia

Pieksämäellä on panostettu viime vuosina merkittävästi lapsiin ja nuoriin. He saavat muun muassa ilmaisen bussikortin. Se on lisännyt nuorten harrastusmahdollisuuksia huomattavasti. Esimerkiksi liikuntapuolella on kehitetty toimintoja niin, että osallistuminen on helppoa ja edullista lapsille ja nuorille. Tällä halutaan omalta osaltaan pitää huolta tulevista sukupolvista.

– Kun lapset ja nuoret saavat hyvän kasvualustan, he mieluummin myös palaavat juurilleen jos siellä vain on töitä tarjolla. Lapset ja nuoret ovat kunnan merkittävin elinvoimatekijä, uskoo Laitinen.

Lapset ja nuoret ovat kunnan merkittävin elinvoimatekijä.

Tällä hetkellä hän on erityisen iloinen siitä, että Poleenissa toiminut nuorisotila muuttaa lokakuussa paraatipaikalle Veturitalleille.

– Halusimme tänne, koska täällä nuoret ovat, ja nuorisovaltuusto PISTO teki siitä aloitteen. Kiitos kaupungin päättäjille, jotka ymmärsivät sen ja antoivat meille mahdollisuuden muuttaa yrityskäyttöön tarkoitettuun tilaan, kehuu Laitinen.

Yleensä hänelle riittää työssään pienet onnistumiset. Se, että hän saa olla nuoren luottamuksen arvoinen.

– Kun verkoston kanssa kehitetään yhdessä jotain, joka palkitsee, jaksan liputtaa siitä monta päivää. Tai se, kun nuori tulee ohjaamon ovelle ja huikkaa: ”Tulin mokalle (kahville)!” Se on vaan niin siistiä!

 

Painopiste palveluissa

Sosiaalinen media ja esimerkiksi päihteet ovat samanlaisia ongelmia Pieksämäellä kuin muuallakin Suomessa. Seija Laitinen sanoo, että hän on ehkä liiankin idealisti, eikä hänellä ole pelkoja tai uhkakuvia tulevaisuuden suhteen.

– Uskon siihen, ettei ole sellaista asiaa, mitä ei voida yhdessä ratkaista. Olen aina uskonut nuorten voimaan. Painopiste palveluissa tulee olla kaikilla sektoreilla ennaltaehkäisevässä työssä.

Olen aina uskonut nuorten voimaan. Painopiste palveluissa tulee olla kaikilla sektoreilla ennaltaehkäisevässä työssä.

Sen tietää myös viitisen vuotta sitten hankalassa elämäntilanteessa ollut Markus Åkerlund, 24. Teini-ikäisenä alkanut alkoholin käyttö, sitä seurannut huostaanotto ja lastenkodista aikuistuminen olivat kova paikka. Vaihtoehtoina olivat ajautuminen ojanpohjalle tai raitistuminen. Suuri kiitos kuuluu lastenkodin jälkihuollon tukitoimille, joiden avulla Åkerlund sai elämänsä raiteilleen.

Sähköasentajaksi aikuisena opiskellut Åkerlund työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisena kirpputorin myyjänä. Lisäksi hän on Vasemmistoliiton Pieksämäen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Kaakkois-Suomen piirihallituksen varapuheenjohtaja, Pieksämäen kaupungin varavaltuutettu sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen.

He ihan oikeasti uskovat, että jokaisessa nuoressa on vahvuus ja auttavat jopa sen löytämisessä.

– Kaikki sai alkunsa kun menin Pieksämäen nuorisovaltuuston järjestäytymiskokoukseen, jossa oli ilmaista kahvia ja pullaa. Tulin valituksi varapuheenjohtajaksi, ja sain näin järkevää tekemistä ja tavan kanavoida johonkin omaa energiaani, joka olisi muuten ehkä mennyt hölmöilyyn, kertoo Markus Åkerlund.

Hän kehuu nuorisopuolen ”tyyppejä” mahtaviksi.

– Heidän kanssaan voi aina mennä höpisemään jos uhkaa tylsistyä. He ihan oikeasti uskovat, että jokaisessa nuoressa on vahvuus ja auttavat jopa sen löytämisessä.

Lapsille ja nuorille hyvinvointisuunnitelma

Pieksämäellä on viimeisen 10 vuoden ajan huomioitu muun muassa päätöksenteossa se, miten lapset, nuoret ja perheet saisivat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman varhain ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on organisoida palvelut niin, että perheiden arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä on tarkoittanut hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toiminta- ja ajattelutavasta irtaantumista. Kuntalaiset kohdataan arkisissa ympäristöissä ilman erityisiä, joskus jopa leimaavia asiakkuuksia. Pieksämäellä uskotaan, että ennaltaehkäisevään työhön tehty satsaus näkyy lisääntyneenä hyvinvointina. Samalla korjaavien palveluiden tarve vähenee.

Työtä ohjaa Pieksämäen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka päivitetään 4 vuoden välein. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on otettava huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelman seurannasta vastaa Lasten ja nuorten Pieksämäki -työryhmä, johon kuuluu jäseniä nuoriso-, opetus- ja varhaiskasvatustoimesta, sosiaalipuolelta ja perhepalveluista.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.