Tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella säädettiin tartuntatautilain 48 a §:stä koskettamaan henkilöstöä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Lakia alettiin soveltaa 1.1.2022.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan laajasti kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, sekä julkisia että yksityisiä palvelujentuottajia. Vaikka tällä määritelmällä suojaa edellytetään etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä, on sillä vaikutuksia myös nuorisotyötä tekevillä. Koska nuorisotyötä tehdään laajasti myös sosiaalihuollon piirissä, voidaan tuota lain kohtaa soveltaa silloin myös heihin.
Koska nuorisotyötä tehdään laajasti myös sosiaalihuollon piirissä, voidaan tuota lain kohtaa soveltaa silloin myös heihin.
Lain perimmäinen tarkoitus on suojata riskiryhmään kuuluvia asiakkaita, mutta myös työpaikan muuta henkilöstöä. Lain tulkinta on ollut paikoin erittäin haastavaa, koska itse lain kohta ei käsitä montakaan riviä tekstiä. Hallituksen esityksessä mainitaan, että tehtävillä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski asiakkaalle tai potilaille tarkoitettaisiin kaikkia niitä tehtäviä ja toimenpiteitä, joissa asiakkaalla tai potilaalla olisi covid-19-taudin tartuntamekanismit tuntien mahdollisuus altistua kyseiselle taudille. Tästä syystä sääntely ei siis rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön.
Työantajalla on tämän säännöksen perusteella oikeus pyytää luotettavaa selvitystä työntekijän mahdollisesta rokotesuojasta. Mikäli selvitystä ei toimiteta, on työnantajan oletettava, että riittävää suojaa ei ole. Tässä tapauksessa työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota korvaavaa työtä. Mikäli korvaavaa työtä ei löydy tai työntekijä ei sitä suostu ottamaan vastaan, on työnantajalla siinä tapauksessa oikeus keskeyttää palkanmaksu toistaiseksi, vähintään siihen saakka, kunnes työntekijällä on osoittaa riittävä suoja tautia vastaan. Palkanmaksun keskeytymisen ajalta ei myöskään makseta työttömyysturvaa, joten tällä on ikäviä taloudellisia vaikutuksia. On tärkeää muistaa, että näissä tapauksissa, olettaen, että työnantaja on hoitanut omat velvoitteensa moitteetta, ammattiliitolla ei ole edellytyksiä asiaa riitauttaa.
Ammattiliitto Jyty kannustaa kaikkia jäseniään huolehtimaan riittävästä suojasta ja näin huolehtimaan niistä tärkeimmistä, lapsista ja nuorista.
Vaikka kaikki koronarajoitukset ovatkin käytännössä poistuneet, sovelletaan lakia 31.12.2022 saakka. Ammattiliitto Jyty kannustaa kaikkia jäseniään huolehtimaan riittävästä suojasta ja näin huolehtimaan niistä tärkeimmistä, lapsista ja nuorista.