Ammatit
15.06.2022

Koulunkäynninohjaajalta vaaditaan joustavuutta ja pitkää pinnaa

Ohjaajana oppilaan kehityskaaressa

Jytyläinen Katri Konsteri työskentelee koulunkäynninohjaajana Seinäjoen lyseossa. Hän nauttii erityisesti oppilaiden auttamisesta koulutehtävissä.

Teksti: Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Tuukka Kiviranta
Runsaassa kymmenessä vuodessa koulumaailma on digitalisoitunut nopeasti, kertoo vuodesta 2006 koulunkäynninohjaajana työskennellyt Katri Konsteri. Hän toimii aktiivisesti Jyty Seinäjoki ry:ssä, jossa on hallituksen jäsen, luottamusmies ja nuorisovastaava.

Koulunkäynninohjaaja Katri Konsteri Seinäjoelta kuuluu niihin ihmisiin, joille vuosi ei tarkoita ajanjaksoa tammikuusta joulukuuhun.

– Minun vuoteni on elokuusta kesäkuuhun, hän sanoo ja nauraa.

Vielä lukiossa Konsterille ei ollut selvää, mikä hänestä tulee isona. Hän piti välivuoden, jonka aikana hän työskenteli ensin puoli vuotta päiväkotiapulaisena. Toisen puoli vuotta Konsteri oli kouluavustajana lapsuutensa alakoulussa.

– Sain silloin vasta tietää, että on tällainen ammatti kuin koulunkäynninohjaaja. Se tuntui heti omalta.

Välivuoden jälkeen Konsteri suoritti vuoden kestäneen koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon Seinäjoen aikuiskoulutuskeskuksessa. Elokuussa 2006 hän aloitti työt Seinäjoen kaupungilla.

– Minulla kävi hyvä säkä. Päädyin koulunkäynninohjaajaksi samalle koululle, jossa olin ollut kouluavustajana.

Konsteri työskenteli Kivistön koulussa viisi vuotta yleisopetuksessa.

– Se tarkoittaa sitä, että toimin luokassa luokanopettajan työparina.

Syksyllä 2011 Konsteri siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Seinäjoen lyseoon, joka on noin 500 oppilaan yläkoulu.

– Nyt olen pienluokkaohjaajana. Viime lukuvuonna meillä oli yhdysluokka, jossa oli seitsemän kahdeksasluokkalaista ja yksi yhdeksäsluokkalainen.

Oppilaiden antama palaute on ihan mahtavaa, sanoo Seinäjoen lyseossa työskentelevä jytyläinen koulunkäynninohjaaja Katri Konsteri.

Poissaolot piinaavat

Pienluokassa jokaisella oppilaalla on oma HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, Konsteri kertoo.

– Esimerkiksi matematiikan tunnilla meillä on monta erilaista kirjaa. Jokainen oppilas laskee omia juttujaan sen mukaan, missä kukin on menossa oppisisällössä.

Konsteri pitää työssään eniten juuri oppilaiden auttamisesta koulutehtävissä, koska siinä hän voi nähdä onnistumisen ilon.

– Jos saan tehdä pitkään töitä samojen oppilaiden kanssa, pääsen kokemaan myös heidän opillisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityskaarensa.

Jos saan tehdä pitkään töitä samojen oppilaiden kanssa, pääsen kokemaan myös heidän opillisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityskaarensa.

Muut ihmiset kauhistelevat usein sitä, että Konsteri työskentelee yläkoulussa, mutta hän itse kertoo nauttivansa jokaisesta päivästä.

– Yläkoululaisista ei lähde niin paljon ääntä kuin alakoululaisista, ja heillä on perustaidot hallussa. Heidän kanssaan voi vitsailla, ja heille voi puhua aika suoraan monista asioista.

Konsterin pienluokassa ei juuri esiinny kurinpidollisia ongelmia.

– Ohjaajalla ei edes ole kurinpito-oikeutta. Minusta koulun yhteisten sääntöjen noudattaminen ja niiden valvominen turvaavat parhaiten opiskelu- ja työrauhaa.

Koulukurin sijaan poissaolot ovat iso ongelma myös Seinäjoella, Konsteri sanoo.

– Joko oppilaalle tapahtuu jotain eikä hän sen jälkeen enää kykene tulemaan kouluun tai sitten hän ei koe koulunkäyntiä tärkeäksi.

Koulunkäynninohjaajan pitää olla oma itsensä, koska nuoret aistivat epäaitouden välittömästi, Katri Konsteri sanoo.

Osa-aikaisuus syö ansioita

Katri Konsterin mukaan koulunkäynninohjaajalta kysytään muuntautumiskykyä, joustavuutta, pitkää pinnaa, järjestelykykyä ja loogista ajattelua.

– Tilanteet töissä saattavat vaihtua yhtäkkiä, ja asiat tuppaavat välillä kasautumaan. Jos haluaa tehdä jonkun asian aina tiistaisin tiettyyn aikaan, se ei tässä työssä käy.

Väärinymmärrykset ovat pienluokassa yleisiä, Konsteri sanoo.

– Koen välillä riittämättömyyden tunnetta, kun olen yrittänyt huomioida jonkun asian etukäteen ja se ei silti mene nappiin, koska en ymmärtänyt ottaa huomioon, että oppilas voi ajatella asian vielä kuudennella tavalla.

Kuinka moni muu palkansaaja käyttää lomarahat elämiseen.

Siitä huolimatta Konsteri ei koe työtään raskaana. Työtehtävien sijaan häntä kuormittavat palkkaukseen ja ammattiarvostukseen liittyvät seikat.

– Koulunkäynninohjaajien kokoaikainen tuntimäärä Seinäjoella on 38 tuntia ja vartti. Sitä on haastava saada täyteen pelkästään koulussa, ja siksi meistä todella moni on osa-aikainen. Se on ongelmallista.

Konsteri itse tekee 30-tuntista työviikkoa. Lisäksi hän on huolissaan lomautuksista, jotka koituvat tavallisesti koulunkäynninohjaajien kohtaloksi kesäisin.

– Kuinka moni muu palkansaaja käyttää lomarahat elämiseen, Konsteri kysyy.

Hän on valinnut tänä vuonna ns. vuosityöajan. Se tarkoittaa sitä, että 11 kuukauden palkka jaetaan 12 kuukaudelle. Konsterin kuukausipalkka on näin ollen tavallista pienempi, mutta nyt sitä maksetaan myös kesältä.

– Tänä kesänä saatan lähteä vaikka pienelle lomareissulle kotimaassa, kun taloutta ei tarvitse miettiä niin tarkkaan kuin aikaisemmin.

Ylpeästi koulunkäynninohjaaja

Seinäjokinen koulunkäynninohjaaja Katri Konsteri haluaa kantaa kortensa kekoon nostaakseen koulunkäynninohjaajien ammattiarvostusta ja -ylpeyttä.

– Esimerkiksi oma työnantajani katsoi ensimmäisenä koronakeväänä, että työntekoni on estynyt, kun koulut menivät kiinni, vaikka työtä olisi ollut hurjasti, hän harmittelee.

Konsteri edistää ymmärrystä koulunkäynninohjaajan työtä kohtaan muun muassa Ammattiliitto Jytyn kasvatuksen ja koulutuksen ammattialaryhmässä, johon hän on kuulunut vuoden alusta.

– Ideoimme kyselyn koulunkäynninohjaajille, jotta pystyisimme kartoittamaan heidän työhönsä liittyviä käytäntöjä esimerkiksi kesäkeskeytyksen osalta.

Vastausaika päättyi toukokuussa. Syksyn mittaan ammattialaryhmä paneutuu vastauksiin ja suunnittelee niiden perusteella jatkotoimia, Konsteri kertoo.

Kesäkeskeytyksen ohella Konsteria kiinnostaa myös työn vaativuuden arviointi.

– Siinä esiintyy suurta vaihtelua eri työnantajilla. Työn vaativuuden arviointiin voisi kehittää yhteisen lomakkeen, jota koulunkäynninohjaajat voisivat hyödyntää ympäri maata.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.