Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton alueelliset jäsenliitot toteuttivat tammikuussa valtakunnallisen lomituspalvelukyselyn. Kyselyyn tuli yli 1 200 vastausta.
– Ylivoimainen enemmistö yrittäjistä on tyytyväisiä maatalouslomitukseen, mutta alueiden väliset erot ovat suuria. Lomitusyksikön koolla ei näyttäisi olevan vaikutusta tyytyväisyyteen. Hyvin pärjänneissä on sekä suuria että pieniä lomitusyksiköitä, kyselyn organisoineen MTK-Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio tiivistää.
Alueiden välisistä eroista kertoo se, että 12 maatalouslomitusyksikön joukosta paras yksikkö sai yleisarvosanaksi 8,5 ja heikoin 7,3. Kolmen kärkenä kyselyssä olivat Keuruun, Pedersören ja Sastamalan lomitusyksiköt.
Ylivoimainen enemmistö yrittäjistä on tyytyväisiä maatalouslomitukseen, mutta alueiden väliset erot ovat suuria.
Maatalouslomittajien ammattitaito sai hyvät arviot joka puolella Suomea. Vain 14 prosentilla vastaajista oli toiveita lomittajien osaamisen suhteen. Lomitushallinnon toiminnasta annettiin hieman kriittisempää palautetta, mikä on luonnollista, sillä hallintohenkilöt joutuvat tekemään joskus myös yrittäjille epämieluisia päätöksiä.
– Avoimista vastauksista oli pääteltävissä, että hallintohenkilöiden tavoitettavuudella ja asiakaspalveluasenteella on iso merkitys tyytyväisyyteen. Joissain yksiköissä tuntuu olevan selkeät toimintaohjeet asiakasyhteydenottojen käsittelyyn, ja asiat hoituvatkin ripeästi.
Yhdeksän kymmenestä kotieläintilasta käyttää kunnallista lomituspalvelua. Kymmenesosa tiloista on järjestänyt lomituksensa ja lomittajansa itse. Itse järjestetyssä lomituksessa olevat maatalousyrittäjät antoivat lomitusjärjestelmälle arvosanaksi 8,2.
Sijaisavussa parantamista
Eniten tyytymättömyyttä vastaajilla on sijaisavun saamiseen. Sijaisapua tarvitaan maatiloilla silloin, kun yrittäjä sairastuu. Yksi neljäosa vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut sijaisapua silloin, kun sitä olisi tarvittu.
– Sijaisavun järjestämisessä on paljon yksikkökohtaisia eroja. Näin ei pitäisi olla, sillä säännöt ovat koko Suomessa samat. Ympärivuorokautinen puhelinpäivystys voisi helpottaa sijaisavun saamista mahdollisimman nopeasti. Nyt puhelinpalveluaikoja pidetään liian tiukkoina, Aikio tulkitsee.
Lähes 90 prosenttia vastaajista toivoo, että tilalla kävisi sama tai samat lomittajat. Silloin perehdyttäminen ei veisi yrittäjiltä liikaa aikaa.
Jatkossakin on tärkeää, että lomituspalvelu katsotaan yrittäjien sosiaaliturvaksi. Koko järjestelmä on vaarassa, jos se tulkitaan yritystueksi.
Aikion mielestä lomituksen toimivuudella voi olla vaikutusta myös kotieläintilojen jatkuvuuteen.
– Jos perheen ennakkoon varaamat lomat peruuntuvat lomittajapulan vuoksi, voi lapsille jäädä viljelijän ammatista negatiivinen mielikuva.
MTK toivoo, että jokaisessa lomitusyksikössä panostettaisiin enemmän hallinnon ja yrittäjien yhteistyöryhmän toimintaan.
– Yhteistyöryhmän kautta hallinto saa suoraa palautetta ja kehittämisehdotuksia asiakkailta. Myös isommat, kaikille yrittäjille avoimet maatalouslomituksen teematilaisuudet lisäisivät ymmärrystä puolin ja toisin.
– Jatkossakin on tärkeää, että lomituspalvelu katsotaan yrittäjien sosiaaliturvaksi. Koko järjestelmä on vaarassa, jos se tulkitaan yritystueksi, Aikio painottaa.
