Ammatit
25.09.2024

Jytyläinen ammatti:

Ikääntyneiden palveluohjaaja tukee muutosten tuulissa

Ikäihmisten ja omaishoitajien kanssa työskentely on antoisaa mutta myös henkisesti raskasta. Lapin hyvinvointialue tuo muutoksia palveluohjaaja Marianne Greusin työhön.

Teksti: Saara Autere Kuvat: Nina Susi
Palveluohjaaja Marianne Greusin (keskellä) työ on vaihtelevaa. Aamut alkavat useimmiten tiimipalaverilla. Pöydän ääressä myös kollegat Marjo Kurtti (vas.) ja Heidi Miettunen (oik.).

Ensin oman tiimin aamupalaveri toimistolla Kemin keskustassa ja sitten iäkkään asiakkaan luo kotikäynnille tämän palvelutarpeita arvioimaan. Loput Marianne Greusin työpäivästä kuluu tänään tietokoneen äärellä asiakaskirjauksia ja päätöksiä tehden. 

”Yritän tukea ikäihmisiä asumaan kotona mahdollisimman pitkään tarjoamalla kotiin tarpeellisia palveluja, kuten esimerkiksi kotihoitoa tai tukipalveluja”, Greus selventää työnkuvaansa.

Yritän tukea ikäihmisiä asumaan kotona mahdollisimman pitkään tarjoamalla kotiin tarpeellisia palveluja, kuten esimerkiksi kotihoitoa tai tukipalveluja.

Sosionomiksi (AMK) opiskellut Greus suuntautui aikanaan opinnoissaan vanhustyöhön ja on työskennellyt alalla jo 17 vuotta. Nykyisessä työssään keskitetyssä palvelutarpeen arvioinnissa hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Aiemmin hän arvioi palvelutarpeita laajemminkin, mutta viimeisen vuoden ajan Greus on hoitanut lähinnä omaishoidon tuen määräaikaisia tarkistuksia ja arvioinut uusia omaishoidon tuen hakemuksia.

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Palveluohjaaja Marianne Greus kertoo videolla, miksi hänen työnsä on tärkeä. Katso video Jytyn YouTube-kanavalta.

”Hyvinvointialueen myötä kotiin annettavien palvelujen myöntämisen kriteerit muuttuivat yhtenäisiksi koko Lapin alueella, joten olen tarkistanut asiakkuuksia omaishoidon tuen osalta. Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi pohjautuu nykyisin RAI-arviointiin, jolla kartoitetaan monialaisesti iäkkään toimintakykyä.” 

Kun asiakkaan palvelutarpeita selvitetään moniammatillisesti mukana arvioinnissa voi olla tiimin sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä. 

”Jos asiakkaalla on esimerkiksi vammaispalvelun asiakkuus, voi työparini olla vammaispalveluista. Teen tiivistä yhteistyötä myös muistikoordinaattorin kanssa”, Greus kertoo. 

Marianne Greus on kulkenut monien asiakasperheiden rinnalla vuosien ajan. Paula Metsävainio (keskellä) toimii miehensä Sakari Metsävainion omaishoitajana.

Omaishoitajien asialla

Greus miettii työssään paljon myös omaishoitajien jaksamista. Ensin hän tietenkin kartoittaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun omaishoitajalta, mutta tämäkin tarvitsee tukea jaksaakseen. Rakasta kumppania ei kuitenkaan helposti raaskita laittaa intervallihoitoon, että itse saataisiin levähtää, vaikka sellainen ennaltaehkäisisikin omaishoitajan omaa uupumista.

”Kyllähän se vetää nöyräksi siellä kotikäynneillä, kun on asiakkaita, jotka ovat olleet naimisissa 50, 60 tai jopa 70 vuotta. Kun pitkän liiton myötä sydämet sykkivät jo samaan tahtiin, ei ole helppoa laittaa puolisoa kodin ulkopuolelle hoitoon.”

Kun omaishoitaja oikeasti väsyy, on palvelujen aktivoiminen enää kuin tekohengitystä.

Kotona kuitenkin pärjää pidempään, kun ottaa ajoissa apua vastaan.

”Kun omaishoitaja oikeasti väsyy, on palvelujen aktivoiminen enää kuin tekohengitystä”, Greus tietää.

 

Kuuden kunnan palvelualue

Toistaiseksi Greus on arvioinut kemiläisiä asiakkaita kuten aiemminkin, mutta muutoksia on luvassa. Hyvinvointialueen mukanaan tuomaan lounaisen Lapin palvelualueeseen kuuluvat Kemin lisäksi Simo, Tervola, Tornio, Yli-Tornio ja Keminmaa, ja työtä on jo tehty yli kuntarajojen.

”Hyvinvointialueen rahatilanne on heikko, joten säästötoimina muun muassa kevennetään palvelurakennetta ja tarkennetaan kotiin annettavien palvelujen myöntämisen kriteereitä. Vielä emme tiedä, miten palvelut tulevaisuudessa muuttuvat, mutta täytyy toivoa, että asiakkaat oikeasti hyötyvät tästä”, Greus pohtii.

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Paneutuvaa asiakastyötä

  • Palveluohjaaja ohjaa ikääntynyttä ihmistä ja hänen läheisiään asioiden hoitamisessa sekä palvelujen käytössä. 
  • Palveluohjaus on paneutuvaa asiakastyötä, jonka tavoitteena on hyvän arjen ja elämänhallinnan vahvistaminen. 
  • Työ edellyttää ­sosiaali- tai terveydenhoitoalan peruskoulutusta sekä kokemusta siitä asiakasryhmästä, jonka palveluohjaajana toimitaan. Ikääntyneen ihmisen palveluohjaajaksi voi opiskella myös suorittamalla vanhustyön erikoisammattitutkinnon.

Omassa työssään hän on huomannut tiettyjen asioiden muuttuneen kasvottomiksi. Aiemmin saattoi soittaa tutulle palkkasihteerille, mutta nyt pitää olla yhteydessä hallinnolliseen tiimiin.

Jytyyn helmikuussa 2011 liittynyt Greus kertoo saaneensa hyvää vastinetta jäsenrahoilleen, sillä edellisen työnantajan aikana hän joutui turvautumaan luottamusmiehen apuun.

”Koen, että Jyty on hyvä turva itselle myös tässä muuttuvassa tilanteessa. Työssä tapahtuvista muutoksista ei vielä tarkemmin tiedetä, mutta tarvittaessa sitten turvaudutaan liiton edunvalvontaan.”

On ihan parasta, kun asiakkaan kanssa tulee luottamuksellinen suhde, ja osaan auttaa ja tukea häntä kotona pärjäämisessä.

Sosiaalialalla myös asiakastilanteet voivat olla haasteellisia. Aina ei riitä, vaikka tekisi parhaansa, sillä kaikki eivät esimerkiksi ota apua vastaan. Toisaalta antoisista asiakastilanteista saa voimaa henkisesti kuormittavassa työssä.

”On ihan parasta, kun asiakkaan kanssa tulee luottamuksellinen suhde, ja osaan auttaa ja tukea häntä kotona pärjäämisessä. Silloin tiedän, että juuri tätä haluan tehdä. Myös mukavan työyhteisön merkitys on todella iso. Meillä on hurttia huumoria ja jaksamme yhdessä, asioita ei tarvitse kantaa yksin.”

Kuka?

Nimi:
Marianne Greus

Ammatti:
­Palveluohjaaja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksessa Lapin hyvinvointi­alueella Kemissä

Parasta työssä:
Asiakkaat, joiden kanssa syntyy hyvä ja luottamuksellinen suhde. Myös mukavalla työyhteisöllä on iso merkitys.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.