Ammatit
07.09.2022

Hankalat asiat heti puheeksi

Maatalouslomitusta käyttävien yrittäjien ja lomitushallinnon välille syntyy aika ajoin erimielisyyksiä. Konfliktit pitää ratkaista nopeasti, ennen tilanteen tulehtumista.

Teksti: Markku Pulkkinen Kuvat: Scandinavian Stockphoto

Viime keväänä järjestetyssä lomitustoimen seminaarissa perehdyttiin konfliktien ratkaisuun varhaisen reagoinnin toimintamallilla. Keskustelusta päätellen maatalouslomittajien maatiloilla kohtaamista erikoisista tilanteista saisi helposti tosi-TV-sarjan.

Seksuaalista häirintää esiintyy edelleen, samoin maahanmuuttajalomittajiin kohdistuvaa rasismia. Näitäkin yleisempää on maatalouslomittajan osaamisen vähättely, mikä syö työmotivaatiota. Pieni joukko maatalousyrittäjiä aiheuttaa epäasiallisella käytöksellään lisätöitä lomitushallinnolle.

– Osataan sitä toki hallinnossakin. Joskus lomitushallinnosta tulee sanottua liian suoraan ja napakasti asiakkaalle, jolloin soppa on valmis, lomitushallintoa kouluttava seniorikonsultti Marja-Leena Rautaparta MPS Prewise Oy:stä kertoo.

– Ja on ollut myös tilanteita, joissa lomittajan tai yrittäjän lempi on leiskahtanut. Jos vastakaikua ei tule, saattaa alkaa WhatsApp-viestipommitus puolin tai toisin.

On ollut tilanteita, joissa lomittajan tai yrittäjän lempi on leiskahtanut. Jos vastakaikua ei tule, saattaa alkaa WhatsApp-viestipommitus puolin tai toisin.

Rautaparta opasti seminaarissa, kuinka hankalista tilanteista päästään keskustellen eteenpäin.

– Lähtökohtaisesti työelämässä pitää käyttäytyä aina fiksusti. Huonoa käytöstä ei voi kuitata sanomalla, että ”tuo nyt vaan on aina tuollainen”.

Rautaparta muistuttaa, että kun häirintään tai muuten huonoon käyttäytymiseen puututaan heti, saattaa tilanne mennä sillä ohi.

– Jos asiakkaan tai lomittajan huonoon käytökseen ei reagoida, on se esimiesten puolelta hiljaista hyväksyntää. Työnantajalla on työsuojeluvelvoite, joten häiritsevään käyttäytymiseen pitää puuttua jo lainkin nojalla.

Rautaparran mukaan lomitushallinnossa reagoidaan asiakkaan valituksiin liian usein vaihtamalla tilalle toinen lomittaja. Toinen tai kolmaskaan lomittaja ei välttämättä tilalle kelpaa.

– Vaihtamalla lomittaja annetaan asiakkaalle työnjohtovalta, mikä oikeasti kuuluu lomitushallinnolle.

 

Kuunnellaan, ei tuomita

Kitkatilanteiden ratkaisemiseksi Rautaparta esitteli kolmikantakeskusteluun sopivan GROW-keskustelumallin. Kirjaimet tulevat sanoista Goal (tavoitteet), Reality (nykytilanne), Options (vaihtoehdot) ja Wrap up (sopimus). Mallia on jo kokeiltu muun muassa Sastamalan paikallisyksikössä. Sama malli sopii hyvin myös esimerkiksi julkisiin sosiaalipalveluihin, kuten kotihoitoon.

– Keskustelun vetäjän on tärkeää kuunnella molempia osapuolia tasapuolisesti asettumatta kummankaan puolelle. Keskustelun paikaksi kannattaa valita jokin muu kuin maatila, jotta ollaan puolueettomalla maalla. Voi olla myös hyvä idea pyytää keskustelun vetäjäksi ulkopuolinen henkilö. Esimerkiksi Melan Välitä viljelijästä -projektihenkilöistä on ollut hyviä kokemuksia.

GROW-mallilla on saatu usein aikaan hyviä tuloksia, joten kannattaa koittaa. Ja malli toimii myös perheen teineihin.

GROW-keskustelu ei ole tuomioistuin, vaan sillä pyritään hakemaan kummallekin osapuolelle sopivat vaihtoehdot, joilla tilanne korjaantuisi. Keskustelun lopuksi vedetään yhteen, mitä on sovittu. Lisäksi sovitaan uusi tapaaminen, jossa kuullaan, ovatko asiat menneet oikeaan suuntaan. Keskustelu kirjataan luonnollisesti muistioon tiedoksi kaikille osapuolille.

– Seurantatapaaminen on psykologisesti tärkeä, sillä se sitouttaa molempia osapuolia sovittuihin asioihin. GROW-mallilla on saatu usein aikaan hyviä tuloksia, joten kannattaa koittaa. Ja malli toimii myös perheen teineihin, Rautaparta vinkkaa.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.