Näkökulmat
14.11.2019

Työnantajaimagolla on väliä

Kuntatalouden heikosta hapesta kertovat lukuisat tänä vuonna käydyt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut kunnissa ja kuntayhtymissä. Kaikkiaan niitä on kirjattu jo viitisenkymmentä. Valtiovarainministeriön mukaan puhutaan kaikkien aikojen dramaattisimmista luvuista. Verokertymät ovat notkahtamassa tänä vuonna lähes miljardin ennakoitua pienemmiksi.

Toimintamenojen kunnissa odotetaan kasvavan verotuloja nopeammin ennen muuta väestön ikääntymisen ja hallitusohjelmakirjausten seurauksena. Näin huolimatta siitä, että kunnille sälytettävät uudet tehtävät on luvattu korvata täysimääräisesti.

Ensimmäisenä sijaiskärsijänä kuntatalouden katastrofaalisesta tilanteesta on hyvinvointi- ja peruspalveluita kunnissa kansalaisille tuottava henkilöstö. Heihin talouskurimus on iskenyt ja iskee kikyilyjen jatkeena mm. irtisanomisina, lomautuksina, ”talkoovapaina” jne.

Työnantajina kunnat ovat monella palvelusektorillaan samassa tilanteessa kuin yksityisellä puolella. Työvoimapula uhkaa. Tällä yt-menolla kuntien houkuttelevuus työnantajaimagon näkökulmasta ei voi mennä kuin yhteen suuntaan: alaspäin. Samaan aikaan palvelujen kuitenkin pitäisi pyöriä mm. sairaaloissa, vanhuspalveluissa, nuorisotoiminnassa, kirjastoissa, kouluissa, taloushallinnossa ja monissa em. sektoreita täydentävissä tukipalveluissa. Talouskurimuksesta kärsivät myös kolmannen sektorin toimijat, joiden toimintaedellytykset valtion ja kuntien rahoitusleikkaukset ovat osin lähes nollanneet.

Maamme 311 kunnasta negatiivisen vuosikatteen kuntia on tänä vuonna 128, kun niitä viime vuonna oli 43. Ja kunnissa kynnetään nyt syvällä ahdingossa osittain siksi, että viime hallituskaudella valtionosuuksista leikattiin lähes 800 miljoonaa euroa. Tämän vuoden verokertymää ovat pudottamassa myös verokorttiuudistus sekä tulorekisteriongelmat, joista johtuen tuloveroista osa tuloutuu vuoden 2020 puolella. Nykyhallituksen budjetti ensi vuodelle pitää lisäksi sisällään vastapainona hieman yli miljardin lisäyksen valtionosuuksiin.

Jotta vastaavilta ongelmilta vältyttäisiin jatkossa, hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi, joka astuu voimaan 1.1.2020. Tavoitteena on mm. luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen kuntien taloudesta tukemaan kuntien ja valtion päätöksentekoa.

Kuntaministerin vastuualueella on meneillään lakihankkeita, joissa tutkittavana ovat mm. mahdolliset muutokset kuntien tehtävissä ja ns. kevytkuntamalli. Asiantuntijat katsovat, että kuntien erilaisille tehtäville ei ainakaan perustuslaki aseta esteitä.

Ja sitten on se iänikuinen sote-uudistus, johon on jälleen kerran ladattu rutkasti odotuksia. Kun sote- ja kuntauudistusta pohditaan, on hyvä pitää mielessä, että sote-uudistus on samalla myös kuntauudistus. Soten myötä kuntien vastuulta kun poistuu osa nykytehtävistä ja samalla rahoitusvastuusta.

Osassa hallituspuolueita mielipiteet ovat osittain kääntyneet jo sille kannalle, että tällä eduskuntakaudella olisi ryhdyttävä käymään vakavaa pohdintaa kuntaliitoksista. Nythän hallitusohjelman kirjauksena on vain, että ”kuntia kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla”. Kirjausta voidaan tulkita monella tavalla.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.