Työelämän kehittäminen on monien toimijoiden huulilla tänä päivänä. Miksikö? Ainakin siksi, koska työelämä Suomessa ja laajemminkin on valtavan murroshaasteen edessä. Erilaisia työelämään liittyviä ohjelmia on Suomeen syntynyt kuin syyssateella sieniä.
Kuntasektorilla on ohjelma nimeltä #Kuntatyö2030, Työterveyslaitoksen suojissa #Työ2030 ja löytyypä sellainenkin mm. nuorille työelämään tuleville suunnattu ohjelma kuin #Muntyö. Ja etteivät ohjelmat loppuisi, #Työ2023 etsii selviytymisstrategiaa ja keinoja koronakriisistä ulospääsyyn tiimityöskentelyn kautta. Tavoitteena näillä ohjelmilla on ay-liikkeen jo pitkään toimintansa peruspilarina ollut ajatus paremman työelämän rakentamisesta kaikille.
Vastikään käyntiin polkaistu Työ2030-ohjelma tavoittelee ei enempää ja vähempää kuin sitä, että Suomessa olisi maailman paras työelämä vuonna 2030. Äkkipäätään ”maailman paras” tuntuu ainakin näin korona-aikana utopistiselta tavoitteelta, kun ei ole aavistustakaan, kuinka pitkään tämä viheliäinen elämää rajoittava korona keskuudessamme vielä jyllää.
Ja onpa maan hallituskin heittänyt lusikkansa soppaan. Se kun tavoittelee hallitusohjelmansa mukaisesti työhyvinvoinnin lisäämisen ohella Suomeen parempaa tuottavuutta ja pidempiä työuria. Näihin tavoitteisiin työkaluiksi tarjotaan mm. työntekijöiden ja työnantajien luottamukseen perustuvaa työkulttuuria. Ja Suomelle digitalisaation johtavaa asemaa työelämäinnovaatioiden suurvaltana.
Suomessa on lukematon määrä työpaikkoja, joissa parempaa työelämää rakennetaan joka päivä. Työpaikat eivät ole kuitenkaan muutoksen kohteita vaan muutoksen tekijöitä.
Nuoret Suomessa toivovat tutkimusten ja sosiaalisen median keskustelujen perusteella paremmalta työelämältä ainakin sitä, että työelämä vastaisi heidän odotuksiaan ja että heillä olisi aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja työskentelytapoihinsa. He haluavat myös työskennellä joustavasti – ajasta ja paikasta riippumatta.
Työterveyslaitos on ainakin osaltaan pyrkinyt vastaamaan nuorten toiveeseen. Se suositteli nimittäin elokuussa koronatartuntojen määrän lisäännyttyä etätyön jatkamista niin laajalti kuin mahdollista ja aikalisän ottamista työpaikoille palaamisessa.
Meitä kaikkia enemmän ja vähemmän painava pandemia on jo antanut useimmille kokemuksia nuorten toivomaan tapaan tehdä töitä. Etätyön lisääntyminen ja siitä saadut kokemukset jos mitkä ovat konkreettisesti osoittaneet, kuinka joustavasti olemme koronan asettamiin haasteisiin vastanneet.
Parempaa työelämää voidaan lisäksi rakentaa ottamalla käyttöön keinoja, joilla tuetaan työssä jaksamista ja voidaan vähentää työn kuormittavuutta, mm. työergonomiaa hyödyntäen sekä edistämällä tapoja palautua työn paineista.
Suomessa on lukematon määrä työpaikkoja, joissa parempaa työelämää rakennetaan joka päivä. Työpaikat eivät ole kuitenkaan muutoksen kohteita vaan muutoksen tekijöitä. Parempi työelämän tulevaisuus tehdään omissa työyhteisöissä omilla esimerkillisillä toimilla työkaverit huomioiden.
Työ2030-ohjelmajohtajaksi keväällä valittu Sanna Kulmala on peräänkuuluttanut joustavuutta korona-exitissä ja välttämään on-off-ratkaisuja, joita työelämä muutenkin sisältää aivan riittämiin. Hänen mukaansa tärkeää on huomata, ettei yksin tarvitse työelämässä pärjätä. Työkaverit auttavat, kun heille antaa siihen mahdollisuuden.
