Näkökulmat
16.09.2021

Olisiko jo tasa-arvoisen palkkauksen aika?

Yle Historia julkaisee Instagramissa menneiden vuosien lehtileikkeitä, elokuun lopulla uutisen Työläisnainen-lehdestä vuodelta 1914. Siinä kerrottiin Gora Anderson -nimisestä amerikkalaisnaisesta, joka esitti 10 vuoden ajan miestä. Ajan standardien mukaan kyseessä oli rikos, ja Anderson pidätettiin. Motiivikseen hän kertoi palkan. Anderson oli alkanut esiintyä miehenä huomattuaan, että miehille maksetaan samasta työstä kaksi kertaa suurempaa palkkaa kuin naisille.

Tämä siis vuonna 1914. Vuonna 2021 miehen euro on edelleen naisen euroa suurempi. Naisten palkkapäivä – päivä, jolloin naisten palkanmaksu laskennallisesti kuluvan vuoden osalta päättyy – on loka–marraskuun vaihteessa, eikä se ole siitä vuosien saatossa juuri myöhentynyt. Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on ja pysyy.

Palkkaero johtuu monista eri asioista. Koulutus ei sitä selitä, sillä naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia. Ammatit ovat Suomessa edelleen sukupuolittuneita, minkä lisäksi jäljellä on myös selittämätöntä palkkaeroa, josta puhutaan, kun katsotaan saman ikäisten, yhtä koulutettujen ja samoissa tehtävissä toimivien miesten ja naisten palkkoja.

Selittämättömien palkkaerojen poistaminen edellyttää palkka-avoimuutta.

Palkkatasa-arvo on tärkeä osa demokraattista, syrjimätöntä yhteiskuntaa. Sen toteuttamiseksi on ponnisteltava aktiivisesti. Selittämättömien palkkaerojen poistaminen edellyttää palkka-avoimuutta. Epäkohtiin on vaikea puuttua, jos edes henkilöstön edustaja ei saa tietoa palkoista. Tiedonsaantia on edistettävä laki- ja ehkä myös työehtosopimusmuutoksin.

Sopimusjärjestelmä on hajautumassa, ja se ei ole palkkatasa-arvonkaan kannalta hyvä uutinen. Toimialat hoitavat omia sopimuksiaan. Keskitetymmässä sopimusjärjestelmässä työntekijöiden oli helpompi ajaa yhteisiksi koettujen epäkohtien poistamista.

Ammattiliittojen onkin huolehdittava, ettei työnantajapuoli pääse yksin määrittelemään sopimusneuvottelujen sisältöä. Yhteisten tavoitteiden – kuten palkkatasa-arvon – edistäminen vaatii yhteistyötä ja liittojen välistä koordinaatiota myös tulevalla sopimuskierroksella.

Palkankorotusten Suomen mallia ei ole, eikä palkankorotusvaraa ole lyöty lukkoon etukäteen. Painetta palkantarkistuksille on kaikissa ammattiryhmissä mutta etenkin pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla, joita moni jytyläinenkin edustaa. Oikeudenmukainen palkka ei silti ole vain mies-nais-kysymys. Palkalla on tultava toimeen, riippumatta sukupuolesta tai siitä, millä alalla työskentelee.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.