Haluaisitko olla energisempi ja hyväntuulisempi? Haluatko tuloksia nopeasti?
Jos vastasit molempiin kysymyksiin kyllä, kokeile mennä tänä iltana aikaisemmin nukkumaan.
Tällä koukulla unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto herättelee ihmisiä oivaltamaan, miten valtava merkitys riittävällä unella on jaksamiselle.
– Yli yhdeksänkymmentä prosenttia palautumisesta tapahtuu nukkuessa.
Yli yhdeksänkymmentä prosenttia palautumisesta tapahtuu nukkuessa.
Tuomilehto haastaa pohtimaan, voisiko oma laatuaika tarkoittaa iltakukkumisen sijaan pitkää retkeä Höyhensaarille.
– Kun ymmärtää, miten makeita juttuja uni meille mahdollistaa, se luo positiivisen näkökulman nukkumiseen.
Aivot sakkaavat
Ihminen on Tuomilehdon mukaan taitava kieltämään itseltään väsymyksen merkit.
Fysiologiaa ei kuitenkaan voi huijata. Jos uinuu jatkuvasti esimerkiksi tunnin liian vähän, loppuviikosta työteho väistämättä kärsii, koska aivot eivät toimi kunnolla. Päälle tulee vielä ärtyisä mieli ja käytös.
Ihminen on taitava kieltämään itseltään väsymyksen merkit.
Suomalaisten yöunet ovat viime vuosikymmeninä lyhentyneet vajaalla puolella tunnilla, vaikka työelämä on muuttunut kognitiivisesti yhä vaativammaksi. Samalla etätyön tekeminen on siirtänyt puurtamista yhä myöhempään iltaan ja hämärtänyt työn ja vapaa-ajan rajaa.
Lopputuloksena ihmisten unen määrä jää vajaaksi ja huonolaatuiseksi, vaikka palautumisen tarve olisi aiempaa suurempi.
Valintoja ja vertaistukea
Omaa nukkumistaan voi Tuomilehdon mukaan aina parantaa, kunhan on valmis näkemään vaivaa. Kyse on pitkälti valinnoista: töllöttääkö sarjoja iltamyöhään vai painuuko ajoissa pehkuihin.
Joskus liian vähäinen nukkuminen johtuu univaikeuksista tai siitä, että lapsi valvottaa. Vaikka yöunien pituus ei tällöin ole omissa käsissä, muuta elämää on mahdollista keventää.
– Kannattaako samaan aikaan rakentaa taloa tai hakea ylennystä? unilääkäri kysyy.
Myös työnantaja voi tukea työntekijöiden unta luomalla työpaikalle palautumisen arvon.
– Nukkumisesta ja sen haasteista pitäisi voida keskustella työyhteisössä avoimesti. Joskus esihenkilön kuuntelu voi olla jopa voimaannuttavampaa kuin käynti lääkärissä, Tuomilehto sanoo.
