Pandemian aikana ennätysmäärä suomalaisia on tehnyt töitä kotoa tai mökiltä käsin. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Inka Korhonen arvioi, että moni haluaa jatkaa etätyöskentelyä syksylläkin.
– Esille on noussut myös hybridityö eli monipaikkainen työ, käytännössä etä- ja läsnätyön yhdistelmä.
Työpaikoilla kannattaisikin nyt suunnitella, miten työt järjestetään pandemian jälkeen.
Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa. Työpaikat ovat erilaisia ja niin tietenkin myös työntekijät.
– Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa. Työpaikat ovat erilaisia ja niin tietenkin myös työntekijät. Jollekin etätyöskentely sopii hyvin, toinen taas arvostaa läsnätyötä sekä työkavereiden seuraa. Kaikilla ei ole ehkä kotona työntekoon sopivia välineitä tai työrauhaa. Lisäksi kaikkia töitä ei voi tietenkään tehdä etänä.
Työpaikoilla kannattaakin kuunnella, mitä eri työntekijät ja toisaalta asiakkaat haluavat.
– Usein järkevää on, että käytössä on monia erilaisia työnteon malleja.
Toiveet esiin
Henkilökunnan toiveita ja odotuksia voidaan kartoittaa palavereissa tai kirjallisilla kyselyillä.
Työterveyslaitos toteutti keväällä omalle henkilöstölleen hybridi-, etä- ja läsnätyökyselyn, jota voi hyödyntää myös muilla työpaikoilla. Kysely löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta osoitteesta ttl.fi/paluu-tulevaisuuteen-tyoelamassa-onnistuu-kun-henkilosto-otetaan-mukaan-suunnitteluun.
Jos työnantajan mahtikäskyllä mennään yhteen kaikille yhtäläiseen malliin, riskinä on, että työhyvinvointi, työntekijöiden sitoutuneisuus sekä työn tuottavuus laskevat.
Valtaosa TTL:n kyselyn vastaajista arvioi tulevansa toimistolle tekemään töitä 1–3 päivänä viikossa. Suosituin toimistopäivä oli tiistai.
– Jos työnantajan mahtikäskyllä mennään yhteen kaikille yhtäläiseen malliin, riskinä on, että työhyvinvointi, työntekijöiden sitoutuneisuus sekä työn tuottavuus laskevat, Korhonen sanoo.
Tukea yhteisölle ja yksilöille
Kun hybridityö yleistyy, niin sekä yhteisö että yksilöt saattavat tarvita myös uudenlaista tukea.
Yhteisöllisyyttä voi vaalia esimerkiksi järjestämällä epävirallisia virtuaalikohtaamisia ja määrittelemällä, kuinka usein vähintään eri ryhmien olisi hyvä tavata fyysisesti.
– Teams-palavereissa on vaikea nähdä, miten työntekijät oikeasti jaksavat. Tämän takia esihenkilöille pitäisi järjestää myös riittävästi aikaa ja resursseja tavata heitä henkilökohtaisesti, Korhonen huomauttaa.
