Hyvinvointi
15.06.2022

Kriisin keskellä tarvitaan empatiaa ja toivoa

Miten käsitellä sotaa työpaikoilla?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan puhuttaa suomalaisilla työpaikoilla. Kuinka sodan aiheuttamia huolia ja pelkoja kannattaisi puida työyhteisössä?

Teksti: Minna Hotokka Kuvat: Pixabay

Ukrainan sota vaikuttaa suomalaisiin työntekijöihin niilläkin työpaikoilla, joilla ei ole ollut toimintaa Venäjällä. Miten kriisin aiheuttamia pelkoja ja epävarmuutta kannattaisi työyhteisössä käsitellä?

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö muistuttaa, että ihmiset reagoivat järkyttäviin tapahtumiin yksilöllisesti. Siinä missä toinen menettää yöunensa, toinen jatkaa elämäänsä normaalisti.

Mitä avoimemmin työpaikoilla saadaan puhuttua siitä, miltä tilanne tuntuu, sitä tarkoituksenmukaisemmin pystymme tukemaan toisiamme.

Työpaikalla pitäisikin huolehtia, että jokainen saa tilaa käsitellä kriisiä oman tarpeensa mukaan.

– Mitä avoimemmin työpaikoilla saadaan puhuttua siitä, miltä tilanne tuntuu, sitä tarkoituksenmukaisemmin pystymme tukemaan toisiamme, Heiniö sanoo.

 

Puhetta ja empatiaa

Mielen keventämiselle on syytä sopia aika ja paikka, jotta raskaisiin tunteisiin ei jäätäisi vellomaan.

Tukea työkavereille kannattaa osoittaa kysymällä, kuinka nämä voivat. Monesti ihmisen olo helpottuu, kun toinen kuuntelee myötätuntoisesti.

Empatia on tärkeää myös silloin, kun töissä kohtaa ihmisen, jota sota koskettaa henkilökohtaisesti. Esimerkiksi vanhus saattaa haluta kertoa hoitajalle omia evakkomuistojaan tai kouluun tai päiväkotiin tullut ukrainalaislapsi puhua kokemastaan.

Heiniö muistuttaa, että näiden kohtaamisten jälkeen työntekijän on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan.

– Joissakin kaupungeissa on henkisen ensiavun antajia ihan työpaikoilla. Jos omalla työpaikalla ei ole, työterveyshuoltoon kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

 

Toivon tärkeys

Kriisin keskellä on tärkeää pitää yllä toiveikasta ilmapiiriä. Tämä ei kuitenkaan voi olla yksin esihenkilön vastuulla.

Heiniö ehdottaa, että johtoryhmä tai tiimi kierrättäisi toivon johtajan tehtävää, jossa tähytään jo sodanjälkeiseen aikaan.

– Ihmiset arvostavat sitä, että joku vakaalla äänellä sanoo: Minä uskon, että me selviämme tästä. Sitten voidaan yhdessä miettiä konkreettisia keinoja.

Parhaiten taistelemme sotaa vastaan niin, että saamme arjen pyörimään ja teemme omia töitämme.

Heiniö toivoo, että työyhteisöt uskaltaisivat maailmantilanteesta huolimatta olla myös luovia ja onnellisia.

– Parhaiten taistelemme sotaa vastaan niin, että saamme arjen pyörimään ja teemme omia töitämme.

Näin kriisiä voi käsitellä työpaikalla

● Tunteista voi keskustella vaikkapa viikko- palaverin yhteydessä.

● Jos työyhteisössä on venäläisiä ja ukrainalaisia, vastakkainasettelua ja väittelyjä kannattaa välttää.

● Hyödyntäkää järjestöjen asiantuntemusta. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut verkkosivuillaan ohjeet ”Miten puhua lapsen ja nuoren kanssa sodasta?”

● Miettikää, mitä konkreettista työyhteisönne voisi tehdä. Olisiko organisaatiossanne tehtäviä, jotka sopisivat sotaa paenneille?

● Järjestäkää hyväntekeväisyystempaus.

● Juhlistakaa työpaikan mukavia asioita sodasta huolimatta.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.