Hyvinvointi
06.08.2020

Me-henki kannustaa ja luo hyvää työilmapiiriä

Hyvää työilmapiiriä luovat muun muassa luottamus ja myönteiset, kannustavat viestit. Jokainen työyhteisön jäsen työntekijästä toimitusjohtajaan on vastuussa myönteisen työilmapiirin luomisesta. Tuloksena voi olla hyvä me-henki.

Teksti: UP/Tiina Tenkanen Kuvat: Pixabay
Kannustavassa työyhteisössä on avoin ja työntekijää arvostava ilmapiiri. Siellä nähdään ihminen laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä työntekijänä, Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Jarna Savolainen sanoo.

Kannustavassa työyhteisössä kaikki jäsenet ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen ja tuntevat vastuunsa työilmapiirin ja työhyvinvoinnin edistäjinä. Jokaisen työntekijän tulisi tuntea itsensä tärkeäksi kokonaisuuden osaksi.

— On tärkeää rakentaa aivan tietoisesti me-henkeä, työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kertoo.

Me-hengen luomiselle pitäisi Aholan mukaan vartavasten luoda tilaa myös vapaamuotoisesti. Työyhteisön kahvitauotkin toimivat tällaisina, jos kaikki tiimin jäsenet osallistuvat siihen.

— Kannustavassa työympäristössä vuorovaikutus toimii. Työtoverit haluavat auttaa toisiaan ja osaavat kiittääkin, Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Jarna Savolainen toteaa.

Hänen mukaansa kannustavassa työyhteisössä luodaan uskoa tulevaan ja huomioidaan myös pienet edistymiset. Esimerkiksi palaverissa kannustetaan erilaisiin puheenvuoroihin sekä osoitetaan arvostusta ja tukea henkilöille, jotka tuovat esille erilaisia aiheita ja näkökulmia.

— Kannustavassa työyhteisössä on avoin ja työntekijää arvostava ilmapiiri. Siellä nähdään ihminen laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä työntekijänä.

Savolaisen mukaan hyvässä ilmapiirissä huomioidaan myös tunteet, jotta ne eivät jää kuormittamaan työntekijää esimerkiksi asiakastyössä.

— Usein riittää, että asiat tuodaan esiin hyvässä hengessä.

Tunnustusta myös tiimille

Aholan mukaan työpaikalla pitäisi hahmottaa, että yksilöiden lisäksi työyhteisöllä on merkittävä arvo tavoitteiden saavuttamiseksi. Hänen mukaansa yksilökeskeisyydestä voitaisiin edetä arvioimaan ja palkitsemaan työryhmiä.

— Kehityskeskusteluissakin arvioidaan ja palkitaan yksilöitä hyvästä suorituksesta. Sellainen suhtautuminen ei välttämättä rohkaise työntekijää kannustamaan muita. Kaveria auttamalla työyksikkö kuitenkin pääsee parhaimpaan tulokseen, Ahola muistuttaa.

Yksikön palkitseminen voisi hänen mukaansa rohkaista työntekijää kannustamaan tiimin muita jäseniä, eikä vain petaamaan itselleen hyvää paikkaa työyhteisössä.

Hänen mukaansa kahdenvälisten kehityskeskustelujen pitäisi koskea työntekijän tavoitteita, oppimista ja kehittymistä.

Esimies on vuorovaikutusammattilainen

Esimiehen tai tiiminvetäjän tehtävänä on Aholan mukaan poistaa työyhteisöltä onnistumisen esteitä sekä auttaa jokaista työntekijää saavuttamaan tavoitteensa. Puhutaan palvelevasta johtamisesta.

Ahola mainitsee, että esimerkiksi organisaatiouudistuksissa esimiehen rooli on vaativa.

— Esimiehen on jokaisessa organisaatiouudistuksessa rakennettava vuorovaikutusta, jotta jokaiselle tulisi tuntuma siitä, että on oikeassa paikassa. Perustyön ohessa se vie valtavasti energiaa, hän toteaa.

Savolaisen mukaan esimiehen työ on ennen kaikkea vuorovaikutustyötä.

— Vuorovaikutus on taito monien joukossa. Mielestäni hyvä esimies antaa alaisilleen mahdollisuuden loistaa ja tuoda esiin osaamistaan. On oleellista, että kannustava ote välittyy työntekijöille muutostilanteissa ja jopa työntekijän työmotivaation laskiessa.

Monissa työpaikoissa on totuttu, että palautteen antaminen on nimenomaan esimiehen tehtävä. Savolainen on kuitenkin sitä mieltä, että työntekijä voi antaa kannustavaa palautetta esimiehelleen.

— Kahdenvälisen vuorovaikutuksen pitäisi toimia molempiin suuntiin, mutta se edellyttää luottamusta, Savolainen muistuttaa.

Työhyvinvointi kertautuu työn ulkopuolelle

Hyvä ja kannustava työilmapiiri on on osa työhyvinvointia. Työhyvinvointi parantaa kansanterveyttä, pidentää työuria sekä vähentää sairaus- ja eläkekuluja. Siksi työhyvinvointiin panostaminen hyödyttää kaikkia ja maksaa itsensä takaisin.

Tyytyväinen henkilöstö auttaa organisaatiota menestymään, sillä hyvä ilmapiiri vähentää poissaoloja, lisää motivaatiota, parantaa palvelua ja asiakastyytyväisyyttä. Työnantajaansa tyytyväinen, työnsä merkitykselliseksi kokeva ja työoloihinsa tyytyväinen on yksi työyhteisön tai yrityksen menestystekijöistä.

Motivoitunut, innostunut ja työnantajaan sitoutunut työntekijä on myös tehokas. Vastakohtana on työntekijä, joka ei ole ylpeä työnantajastaan, ei koe olevansa arvostettu tai että hänen työtään arvostettaisiin.

Lähde: Työturvallisuuskeskus

Luottamushenkilöt sekä henkilöstöhallinto mukana

Esimiesten lisäksi muutkin työpaikan toimijat ovat merkittävässä asemassa luomassa kannustavaa työilmapiiriä. Savolainen näkee työpaikan luottamushenkilöt ja työsuojeluhenkilöstön tärkeinä työpaikkakulttuurin kehittäjinä, jotka voivat tehdä kriittisiäkin huomioita. Työntekijöiden edustajina työnantajan suuntaan heillä on mahdollisuus saada kokonaisnäkemys työpaikasta sekä olla kehittämässä työoloja.

— He luovat osaltaan rehtiä ja rehellistä keskustelukulttuuria.

Henkilöstöhallinnon tehtävänä Savolainen näkee kannustuksen ruokkimisen esimerkiksi tuomalla esimiestyöhön erilaisia työkaluja palautteenannon ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi.

— Henkilöstöhallinto seuraa vaikkapa henkilökuntakyselyin työpaikkakulttuurin kehittymistä, sekä miten asioita nimetään ja miten henkilökunnalle puhutaan.

Etätyössä palautetta on vaikeampi antaa

Etäyhteydessä työyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja kannustaminen on vaativampaa. Satunnaiset kohtaamiset ja keskustelut työkavereiden kanssa ovat etätöissä lähes mahdottomia. Kohtaamiset ovat pääsääntöisesti ennaltasovittuja ja sanattoman viestinnän pienten signaalien lukeminen vaikeutuu. Savolaisen mukaan odotukset vuorovaikutuksesta täytyy asettaa realistisiksi sen mukaan mikä on mahdollista.

Asennettaan ja käytöstään voi muuttaa kannustavaksi. Savolainen ehdottaa jokaisen miettivän päivän päätteeksi, minkälaisia kohtaamisia työpäivän aikana oli ja tuntuivatko ne myönteisiltä.

— Kannustaminen ja myönteisyys tuntuvat hyvältä sekä saajasta että antajasta. Kannustus luo työyhteisöön myös kiitollisuutta, joka lisää työhön sitoutumista ja ihmisten hyvinvointia.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.