Alkuvuodesta 2020 moni pääsi ensimmäistä kertaa elämässään etätöiden makuun. Etätyö oli monille tervetullut uusi työnteon muoto. Ne, jotka onnistuneesti olivat jo aiemmin ”etäilleet”, pääsivät tekemään etätöitä yhä vaan enemmän.
Nyt fiilikset ovat tasaantuneet ja tiedossa on, että koronapandemian vaikutukset työhyvinvointiin ovat olleet moninaiset.
Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan mukaan lähes puolet palkansaajista (41 %) ilmoittaa pandemian tuoneen sekä hyviä että huonoja asioita työelämäänsä. 20 %:lle koronakriisi on merkinnyt ammatissa käännettä pelkästään huonompaan. Yksinomaan tervetulleita muutoksia se on saanut aikaan 14 prosentilla.
Etätyö kuormittaa uudella tavalla
Etätyö on suonut yöunille aiempaa ruhtinaallisemmin aikaa. Entistä useampi on myös kokenut terveydentilansa hyväksi ja työkykynsä aiempaa paremmaksi.
Palkansaajista 90 prosenttia haluaakin jatkaa etätyötä pandemian jälkeen.
– Eniten ovat kärsineet asiakaspalvelutyötä tekevät naiset. Altistumisriskin lisäksi he ovat joutuneet käyttämään paljon hengityssuojaimia, mikä on koettu fyysisesti rankkana. Myös pelko siitä, että tartuttaa itse koronaviruksen asiakkaisiin, on kuormittanut mieltä, Sutela kertoo.
Ärtyisyyden ja tarmottomuuden tunteet sekä henkinen väsymys ovat yleistyneet vuoteen 2018 verrattuna niin etä- kuin lähityötä tehneillä.
Useat etätyötä tekevät ovat raportoineet lisääntyneestä työmäärästä sekä työn uudenlaisesta kuormittavuudesta, kun verkossa pidetään kokouksia lähes tauotta ja seurattavia tietokanavia on liikaa.
Osin on myös hämmennytty nopeasti vaihtuvista ja sekavista ohjeista, joita työnantajat ovat yrittäneet parhaan kykynsä mukaan laatia valtakunnallisista ja aluetason suosituksista.
– Tästä näkökulmasta ei ole ihme, että ärtyisyyden ja tarmottomuuden tunteet sekä henkinen väsymys ovat yleistyneet vuoteen 2018 verrattuna niin etä- kuin lähityötä tehneillä, Sutela summaa.
Yksinasuvien arki yksipuolistunut
Etätyö on saanut ihmiset kaipaamaan sosiaalisia suhteita. Synkimmillään jotkut ovat kokeneet täysin menettäneensä koko työyhteisön.
Arjesta on tullut yksipuolisempaa ja yksinäisempää erityisesti niillä yksin asuvilla, jotka saavat sosiaalista mielihyvää vain työpaikallaan sekä kaupoissa asioidessa.
Arjesta on tullut yksipuolisempaa ja yksinäisempää erityisesti niillä yksin asuvilla, jotka saavat sosiaalista mielihyvää vain työpaikallaan sekä kaupoissa asioidessa.
Jos synkkä mieliala alkaa olla jatkuvaa, kannattaa ottaa yhteys työterveyshuoltoon tai mielenterveyspalveluihin.
– Ihmisillä on oikeus hakea ja saada apua korona-aikana ihan samoin kuin muulloinkin, painottaa psykologi, psykoterapeutti Minna Martin.
