Kysyimme jytyläisten kokemuksia tekoälyn käytöstä. Toiset käyttävät tekoälyä sujuvoittamaan elämäänsä, ja toisille koko tekoäly aiheuttaa puistatusta ja epäilyä.
Tekoälystä kannattaa kuitenkin kiinnostua edes vähän, sillä sen vaikutukset näkyvät monin tavoin eri ammattiryhmien ja meidän kaikkien arjessa.
Mutta ensin termit selviksi. Tekoäly on paljon muutakin kuin ChatGPT, Gemini tai Copilot, joiden kanssa voi keskustella ja luoda uutta tekstiä tai vaikka kuvia. Näitä sovelluksia kutsutaan myös generatiiviseksi tekoälyksi tai laajoiksi kielimalleiksi. Yhtä lailla tekoälyä hyödyntävät myös erilaiset julkisen liikenteen aikataulusovellukset, sosiaalisen median algoritmit, Excelin datan analysointitoiminnot, asiakaspalvelun chatbotit tai vaikka lääkkeidenjakelurobotit.
Tekoäly on monelle hyvinkin tuttu arkea ja työtä sujuvoittava työväline. Emme vain ole tulleet ajatelleeksi sitä.
Nopeutta ja aikaa kohtaamisille
”Kannustaisin olemaan utelias suhteessa tekoälyyn”, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos sanoo.
”Kannattaa myös pitää mielessä, että vaikka tekoäly ei veisikään työtäsi, se voi muuttaa sitä”, sanoo Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg.
Työtehtäviin vaikkapa julkishallinnossa tulee jatkuvasti lisää erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja. Tähän liittyy työn tekemisen kannalta hyviä puolia. Erilaiset rutiinitehtävät saattavat nopeutua tai poistuvat jopa kokonaan. Saamme uusia työkaluja, jotka tukevat omaa työtehtävää.
Tietyntyyppiset, helposti automatisoitavat tehtävät automatisoidaan varmasti.
Kun vaikkapa nuorisotyöntekijöillä tai kirjastovirkailijoilla tilastoinnit tai luetteloinnit hoituvat aiempaa jouhevammin, jää aikaa enemmän aitoihin kohtaamisiin ihmisten kanssa.
Mutta mitä pitäisi ajatella uutisista, joissa väläytellään, että jopa 60 prosenttia julkisen hallinnon ja virkakunnan työstä automatisoitaisiin tekoälyn myötä?
”Niin kauan kuin meillä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, tällaiset luvut ovat ylimitoitettuja. Mutta tietyntyyppiset, helposti automatisoitavat tehtävät automatisoidaan varmasti. Silloin esimerkiksi tekstinkäsittelijöiden työt ovat vaakalaudalla”, Wallenberg sanoo.
Näin on myös käynyt. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue irtisanoi kaikki tekstinkäsittelijänsä.
Ihmistä tarvitaan aina
On myös päinvastaisia tapauksia, joissa ihmistyöstä luopuneet organisaatiot ovat huomanneet, ettei pelkkä tekoäly riitä. Esimerkiksi luottoyhtiö Klarna vähensi tehostamisen nimissä henkilökuntaansa rajusti, mutta joutui jonkin ajan kuluttua rekrytoimaan uusia osaajia: Asiakaspalvelun laatu oli heikentynyt, ja asiakkaat olivat tyytymättömiä. He halusivat asioida ihmisen kanssa.
Tekoälysovellukset ovat parhaimmillaan työkaluja, jotka tukevat ihmisen tekemää työtä. Jonkun on silti tarkistettava, että sen tekemät tuotokset pitävät paikkansa, sillä tekoäly ei osaa korjata esimerkiksi lääkemääräysten saneluvirheitä. Virheistä voi syntyä hengenvaarallisia tilanteita.
Tekoälysovellukset kertovat omiaan, hallusinoivat tai pikemminkin satuilevat, kuten itse sanon. Ihmistä tarvitaan tekoälyn rinnalle.
”Pitää muistaa, että tekoälysovellukset kertovat omiaan, hallusinoivat tai pikemminkin satuilevat, kuten itse sanon. Ihmistä tarvitaan tekoälyn rinnalle”, Roos sanoo.
Tutkimustulokset ovat Wallenbergin mukaan keskenään osin ristiriitaisia siinä, kuinka paljon työtehtäviä voidaan jatkossa automatisoida. ”Jää nähtäväksi, millä tavoin tekoäly muovaa työtä vaikkapa seuraavien kolmen vuoden aikana.”
Uusia mahdollisuuksia
Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia urakehitykseen ja menestykseen työelämässä. Kehittämällä uusia taitoja voi varmistaa, että pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin. On oltava avoin muutokselle.
Tekoälyä pitäisi ajatella täydentävänä työkaluna eikä automaattisesti ihmisen korvaajana. Käänteisesti tämä tarkoittaa, että joudumme opettelemaan, miten uusia työvälineitä käytetään turvallisesti ja hyväksyttävästi.
”Euroopan unionin tekoälyasetus, EU AI Act, esimerkiksi määrää, että työnantajan on varmistettava henkilöstönsä riittävä tekoälylukutaito. On tarjottava riittävästi koulutusta. Eikä opettelu voi olla yksittäisen työntekijän harrastuneisuuden varassa”, Wallenberg sanoo.
Työnantajan kannattaa kuunnella työntekijöitä, että kehitetään sellaisia tekoälysovelluksia, joita työssä oikeasti tarvitaan ja joista on konkreettista hyötyä.
Useimmat työssä käytettävät tekoälysovellukset ovat helppokäyttöisiä, ja periaatteessa kuka tahansa oppii niitä käyttämään. Ehkä vaikeampaa on löytää niille mielekkäitä käyttökonteksteja.
”Työnantajan kannattaa kuunnella työntekijöitä, että kehitetään sellaisia tekoälysovelluksia, joita työssä oikeasti tarvitaan ja joista on konkreettista hyötyä.”
Kun kehittäminen tapahtuu yhteistyössä eikä ylhäältä päin annettuna, muutosvastarintakin on useimmiten lievempää.
Tekoäly on kansalaistaito
Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen on nyt entistäkin tärkeämpää. Wallenbergin ja Roosin mielestä esimerkiksi aikuiskoulutustuen poistaminen juuri nyt on päättäjiltämme hyvin lyhytnäköistä.
Mitä enemmän yhteiskunnassa muokataan ja uudistetaan vanhoja käytäntöjä, sitä tärkeämpää ihmisten olisi kyetä tunnistamaan, miten esimerkiksi tekoälypohjaiset ohjelmat toimivat.
”Tekoäly on laajasti yhteiskunnallinen ilmiö, ei vain insinöörien juttu. Jokaisella meistä, koulutustasosta ja ammatista riippumatta, tulee olla myös oikeus ymmärtää ja osallistua sen tarkasteluun, miten tekoälyä käytetään. Se on hankalaa, jos toimintaperiaatteet ovat tuntemattomia”, Roos sanoo.
Tekoäly on laajasti yhteiskunnallinen ilmiö, ei vain insinöörien juttu.
Tekoälyä kutsutaankin uudeksi kansalaistaidoksi. Erityisesti generatiivisten, laajoihin kielimalleihin perustuvien tekoälysovellusten käyttäminen edellyttää käyttäjiltä tervettä kriittisyyttä ja ymmärrystä teknologian mahdollisista heikkouksista.
Roosin mukaan on tärkeää, että ihmiset ovat tietoisia siitä, miten esimerkiksi päätelaitteista seurattava uutisvirta on värittynyt sen mukaan, minkälaisia uutisia ja muuta sisältöä seuraamme.
”Älylaitteissa näkyvä uutisvirta on algoritmien muovaamaa. Olisi hyvä havahtua välillä miettimään, onko esimerkiksi oma somefiidi värittynyt, tai miten se eroaa naapurin somefiidistä. Silloin ehkä myös ymmärtäisimme paremmin satunnaisten tuttavuuksien kenties oudoltakin vaikuttavia ajatuksia”, Roos sanoo.
Kun ymmärtää tekoälyn dynamiikkaa, voi muodostaa oman mielipiteen, eikä ole myöskään niin helposti erilaisten vaikuttamisyritysten manipuloitavissa. Jotta ymmärrys kehittyisi, on opeteltava uutta ja suhtauduttava uteliaasti tekoälyyn.
Pitääkö olla huolissaan?
Jutun alussa kerrottiin, miten eri tavoin tekoälyyn suhtaudutaan. Tarvitseeko olla huolissaan, jos tekoälyn käyttö ei ole vielä rutiinia ja sen käyttö epäilyttää?
”Meillä tuppaa olemaan vähän ahdistava keskustelukulttuuri tekoälyyn liittyen. Syyllistetään, että etkö sinä vieläkään käytä sitä tai tätä ohjelmistoa. Nyt kyllä syrjäydyt. Ei tämä nyt ihan niinkään mene”, sanoo Wallenberg ja vinkkaa, että kannattaa ihan rauhassa opetella vaikka generatiivisen tekoälyn käyttöä ja vertailla kokemuksia muiden kanssa.
Verkosta löytyy paljon ilmaisia kursseja. Yksi niistä on Helsingin yliopiston ja MinnaLearningin yhdessä kehittämä, maksuton Elements of AI -verkkokurssi. Se on julkaistu jo yli 25 kielellä, ja kurssille on osallistunut lähes 1,7 miljoona ihmistä yli 170 maassa.
Kurssin tavoitteena on rohkaista jokaista ikään ja taustaan katsomatta oppimaan tekoälyn perusteet.
”Kurssi kertoo, mitä tekoäly on, mitä sillä voi tai ei voi tehdä ja miten se tulee kehittymään ja vaikuttamaan esimerkiksi työelämään. Koukuttavan ja pelillisen kurssin voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka yhdessä työkaverin kanssa kahvitauoilla”, sanoo Roos, yksi Elements of AI:n tekijöistä.