Ajankohtaista
20.06.2019

Työsuhteet & edunvalvonta

Teksti: Arto Vallivaara, Hanna Koskenheimo, Heikki Wilen

Viikkoa pidempi tasoittumisjakso

KVTES:ssa säännöllinen työaika voidaan suunnitella keskimääräiseksi, mikäli se on toiminnan kannalta tarpeen. Jaksotyöajassa on käytössä kahden, kolmen tai neljän viikon mittainen tasoittumisjakso. Yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja liitteen 18 mukaisessa työajassa voidaan suunnitella enintään kuuden viikon mittainen tasoittumisjakso. Mikäli paikalliset tarpeet sitä edellyttävät, voidaan tästä poiketa työaikaluvun 3 § mukaisesti sopimalla työntekijän/viranhaltijan kanssa tai tekemällä paikallinen sopimus. Tasoittumisjakso tulisi aina suunnitella niin lyhyeksi ajaksi, kuin se toiminnan kannalta on mahdollista.

Teetettäessä työaikaa viikkoa pidemmässä jaksossa, on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jossa työaika tasoittuu keskimäärään. Työvuorolista voi korvata tasoittumisjärjestelmän, mikäli se on mahdollista laatia koko tasoittumisjakson mittaiseksi. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä selville jakson pituus ja viikoittaiset säännölliset työajat, sekä mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät.

Työvuorolista tulee laatia ennakkoon, ja se on vahvistettava viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista. Se tulee laatia koko jakson mittaiseksi, ellei se ole jakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa. Työvuorolistasta tulee käydä ilmi työn alkamis- ja päättymisajankohdat sekä lepoajat. Työvuorolista voi olla myös liukuva, silloin työntekijä/viranhaltija voi sovitun liukuman puitteissa itse määrätä työn päivittäiset alkamis- ja päättymisajankohdat sekä lepoajat.

Jaksotyöajassa jakson työaika ja ylityöraja on jakson viikkojen lukumäärä kerrottuna 38 tuntia 45 minuuttia. Yleistyöajassa jakson työaika lasketaan jakson viikkojen lukumäärä kerrottuna 38 tuntia 45 minuuttia. Viikoittaisen ylityön raja on kullekin viikolle ennakkoon suunniteltu työaika, joka voi vaihdella.

Toimistotyöajassa jakson työaika lasketaan jakson viikkojen lukumäärä kerrottuna 36 tuntia 45 minuuttia. Viikoittainen ylityöraja on kullekin viikolle ennakkoon suunniteltu työaika lisättynä kahdella tunnilla.

Liitteen 18 mukaisessa työajassa jakson työaika lasketaan jakson viikkojen lukumäärä kerrottuna 38 tuntia 15 minuuttia. Viikoittainen ylityöraja on kullekin viikolle ennakkoon suunniteltu työaika lisättynä puolella tunnilla.

Teksti: Arto Vallivaara, työmarkkina-asiamies

 

Jyty: Sote-uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään

Vaikka Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus kaatuikin, ei sote-uudistuksen tarve ole kadonnut mihinkään.

– Uudistus tarvitaan ja kunnissa ja alueilla vuosien aikana tehty hyvä pohjustustyö on hyödynnettävä siinä laajuudessa kuin se on vain mahdollista, korostaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

– Edetään uudistuksessa uuden hallituksen aikana miltä pohjalta hyvänsä, ainakin sote-kuntayhtymäpohjainen eteneminen lainsäädäntöä uudistaen on nopeallakin aikataululla mahdollista. Yhteistyön rakentamista ns. laajemmille hartioille on jo tapahtunut useissa maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä, mm. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sekä myös Etelä-Pohjanmaalla, huomautti Jyty Alajärven 40-vuotisjuhlassa 17.5. puhunut Pihlajamäki.

 

Jyty mukana eurooppalaisessa edunvalvonnassa

EPSU:n eli julkisen sektorin ammattiliittojen eurooppalaisen kattojärjestön kongressi järjestetään viiden vuoden välein. Tänä vuonna kongressi järjestettiin Dublinissa Irlannissa 4.–7.6.

Dublinissa oli paikalla edustajia 50 eri maasta ja noin 260 jäsenliitosta. Suomalaisista liitoista mukana toiminnassa ovat Jytyn lisäksi JHL, SuPer, Tehy sekä Pro. Jytyn delegaatiossa olivat mukana liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima sekä työmarkkina-asiamies Hanna Koskenheimo.

– Täällä on hyvin tullut esiin se fakta, että tarvitsemme nuoret mukaan liittoihin ja liitot mukaan nuorten elämään. Ay-liike ei voi tuudittautua siihen, mitä me olemme saaneet aikaan tähän mennessä. Liittojen pitää tarjota palveluja ja ratkaisuja tämän päivän työntekijöille, jotka työskentelevät epävarmuuden ja työn murroksen keskellä, Pihlajamäki sanoo.

Kongressissa valittiin EPSU:n hallitus ja muut edustajat uudelle 5-vuotiskaudelle. Puheenjohtajaksi tuli Mette Nord Norjan Fagforbundetista. Pääsihteerinä jatkaa toista kautta Jan Willem Goudriaan. Kongressi hyväksyi myös toimintasuunnitelman ja muita asiakirjoja, jotka määrittelevät EPSU:n toimintaa tulevina vuosina.

EPSU kantaa huolta sekä julkisten palvelujen että julkisen alan ammattiliittojen tulevaisuudesta. Tämän kauden aikana asialistalla ovat mm. perusoikeuksien puolustaminen työelämässä, naisten asema työelämässä, oikeudenmukaisen verotuksen puolustaminen, digitalisaatio, ilmastonmuutoksen vaikutukset julkisen sektorin töihin, nuorten järjestäytymisasteen kasvattaminen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen Euroopassa.

Epsu edustaa julkisen sektorin työntekijöitä neljällä eri sektorilla (kunta-ala, sosiaali- ja terveysala, valtionhallinto sekä yleishyödylliset palvelut). Kunta-alan pysyvän komitean varajäseneksi Suomea edustamaan valittiin Jytyn Jonna Voima. Tehtävä on uusi. Nyt päättyneellä kaudella Voima on ollut EPSU:n hallituksen jäsen.

Teksti: Hanna Koskenheimo, työmarkkina-asiamies

 

Usein kysyttyä

Olen työsuhteessa oleva työntekijä ja minun kesälomani on vahvistettu. Voiko työnantaja siirtää minun vahvistettua kesälomaani?

Lain mukaan työnantajan ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Jos työnantaja ennen vuosilomaa yksipuoleisesti siirtää työntekijän vuosiloman toiseen ajankohtaan, työnantaja joutuu korvaamaan aiheutetun vahingon. Esimerkiksi jos työntekijä on varannut itselleen lennot eikä niitä voi peruuttaa, silloin työnantaja joutuu korvaamaan lentolippujen hinnan.

Jos työnantaja yksipuoleisesti siirtää työntekijän vahvistettua vuosilomaa, työntekijän pitää tätä siirtoa noudattaa työsopimuksen irtisanomisen uhalla. Näin ollen työnantaja voi siirtää sinun kesälomaasi, mutta työnantaja on velvollinen korvaamaan aiheutetun vahingon.

Jos kuitenkin työntekijä on vuosilomalla, tätä alkanutta vuosilomaa työnantaja ei voi keskeyttää. Tämä voidaan tehdä vain yhdessä sopimalla.

On hyvä huomata, että yllä oleva vastaus koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. Näin ollen tämä ohje ei koske viranhaltijaa, jota koskevat omat määräykset. Viranhaltijan vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää tietyin edellytyksin.

Heikki Wilén, työmarkkinalakimies

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.