Kun Yngve Storsved aloitti maanmittausteknikon työt 1980-luvulla Kristiinankaupungin palveluksessa, hän sai luontevasti mentorikseen vanhemman kollegan, Max Eklundin.
– Kun hän kannusti minua liittymään ammattiyhdistykseen, minulla ei ollut mitään esteitä tehdä niin. Hyvä yhteytemme säilyi neljä vuosikymmentä, aivan hänen elämänsä loppuun asti, Storsved toteaa kiitollisena.
Nuorelle miehelle askel vaikuttamisen maailmaan oli helppo omien vanhempien esimerkillä:
– Äitini oli pääluottamusmies lähes 900 hengen työpaikalla, ja isä aktiivinen poliitikko.
Äitini oli pääluottamusmies lähes 900 hengen työpaikalla, ja isä aktiivinen poliitikko.
Nyt Storsved työskentelee Närpiön kaupungin teknisellä osastolla, jossa hän vastaa mittauksesta ja kartoista.
Käytännössä työ on esimerkiksi rakennuksen paikan paaluttamista ja korkeusaseman merkitsemistä ennen rakennustöiden aloittamista.
Rakentaja puolestaan kutsuu mittaus- ja kartoitusyksikön ammattilaisen sijaintikatselmukseen, kun uudisrakennus on edennyt niin pitkälle, että se voidaan siirtää kartalle.
Samalla tämä katsoo, että rakennuspaikka on yhdenmukainen vahvistettujen rakennuspiirustusten kanssa.
Ryhmäkanne työpaikoille?
Ammattiyhdistyksen päätöksenteosta ja toiminnan ohjauksesta Storsvedilla riittää muisteltavaa ja kokemusta vuodesta 1990 lähtien, ja vuodet 2010–2020 hän on toiminut Jytyn liittovaltuustossa.
Storsved on pitänyt ruotsinkielisten jytyläisten lippua korkealla, eikä heidän asemassaan juuri ole valittamisen sijaa.
– Jäsenlehti palvelee tätä joukkoa omin sivuin, ja tarpeen tullen jäsenet saavat suoraan yhteyden ruotsia osaavaan juristiin. Myös Jytyn Vaasan-toimistossa palvelu pelaa.
– Silti olen luontevissa tilanteissa muistutellut, että ruotsinkielisten jytyläisten määrä on nelinumeroinen. Itse kirjoitan vastaukset Jytystä tuleviin kyselyihin ihan periaatteesta ruotsin kielellä, Storsved hymyilee.
Ryhmäkanne olisi sopiva tapa hakea oikeutta esimerkiksi niillä työpaikoilla, joissa kärsitään seksuaalisesta häirinnästä.
Hän on myös ryhmäkanteen puolestapuhuja.
Laki ryhmäkanteen soveltamisesta tuli Suomessa voimaan vuonna 2007, mutta sitä ei ole käytetty juuri lainkaan.
Ryhmäkanne on siviilioikeudellinen kanne, jota ajaa yksi asianomainen suuremman ryhmän eduksi. Asiassa annettava tuomio koskee kaikkia ryhmän jäseniä.
– Joissain maissa ryhmäkanteen voi nostaa yksittäinen henkilö. Ongelmallista on, että Suomessa sen saa tehdä ainoastaan kuluttaja-asiamies.
– Ryhmäkanne olisi sopiva tapa hakea oikeutta esimerkiksi niillä työpaikoilla, joissa kärsitään seksuaalisesta häirinnästä.
Sopimustekstejä sivukaupalla
Työskentely Jytyn liittovaltuustossa on ollut Storsvedin mielestä hedelmällistä ja näköaloja avartavaa, mutta joskus paperinmakuistakin.
– Jytyläisiä sopimuksia on pitkälti toistakymmentä, joten on ollut pakko hyväksyä se, ettei niitä voi osata pilkkua myöten. Koska tekstimäärät ovat valtavia, niiden läpikäyntiin menee aikaa.
– Jäsenistön tilanteet eri puolilla Suomea vaihtelevat suuresti. On ollut valtavan antoisaa ja tärkeää saada näkökulmaa muualtakin kuin omalta alueelta.
Jytyssä päätösvalta on ainoastaan ja vain liittovaltuustolla.
Storsved toivoo, että Jyty varjeltuu sisäisiltä valtataisteluilta ja poliittisin perustein jaettavilta mandaateilta.
– Jytyssä päätösvalta on ainoastaan ja vain liittovaltuustolla. Jokainen mahdollinen työpaikka on hyvä pistää avoimeen hakuun. Kannatan sitä, että tehtävään valitaan pätevin ja sopivin henkilö riippumatta siitä, mitä puoluekantaa hän edustaa.
Pitkän linjan Jyty-aktiivi kiittää liiton brändiä virkeäksi ja valovoimaiseksi sekä avainhenkilöitä osaaviksi ja sopivasti karismaattisiksi.
– Jytyä on oikeasti ilo ja kunnia edustaa!