TAHE-kentän yleiskuva on parhaiten hallussa Avaintyönantajilla. Avaintan solmimat työehtosopimukset (AVAINTES) kattavat laajasti kuntakentän inhouse-palvelut, ja Avaintalla on yhteistyöverkostot sekä yhteydet kuntasektorin toimintaan ja kehittämiseen. Yhdistyksessä on jäsenyhteisöjä yli 600, joissa työskentelee yhteensä noin 40 000 henkilöä.
Kaksi tietä toimia
Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine, miltä sote-uudistuksen jälkeinen aika näyttää?
– Työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun 2022, ja yhdistyksen jäsenkehitys on ollut ennustetunlaista eli lievästi nousevaa. Mutta soten pystyyn rakentaminen tuo paljon uutta ja epävarmuutta. Odottavalla kannalla ollaan.
Laine näkee kaksi pääsuuntaa talous- ja henkilöstöhallinnon mahdollisissa ulkoistuksissa. Esimerkiksi Oulussa lääkärien välitykselle koko sairaanhoitopiirin alueelle on perustettu oma yhtiö Tervia Osaajat. Myös Itä-Suomessa Eksote on perustanut oman yhtiön ajanvarausten ja yhteydenottojen sujuvoittamiseksi.
– Erityistarpeita täyttämään kaavailtujen yhtiöiden perustamisen sijaan voidaan maakuntien [hyvinvointialueiden] yhteistyötä lisätä. Näin syntyy suurempia ja monialaisempia toimijoita, Laine toteaa.
Soten pystyyn rakentaminen tuo paljon uutta ja epävarmuutta. Odottavalla kannalla ollaan.
Hänen mielestään yhteistyöllä saadaan helpommin mittakaavaetu, mutta toisaalta erillinen yhtiö saattaa tuottaa työntekijöille vahvemman identiteetin, voimakkaamman kuvan itsestään työyhteisössä.
– Lisäksi olen ollut havaitsevinani, että yhä useampi TAHE-yritys näkee kilpailun parantavan palveluita ja kaikkien asemaa, toteaa Laine.
Suomen Yrittäjien valitus kuntataustaisten TAHE-yhtiöiden kilpailua vääristävästä vaikutuksesta ei ole Lainetta häirinnyt. Pamfletinomaisia kirjoituksia, joissa kuntien inhouse-yrittämistä mollataan, ilmestyy hänen mukaansa vuosittain.
– Meille inhouse-yhtiöille EU sallisi peräti 20 prosentin ulosmyynnin, mutta Suomessa outhousen osuus on Sipilän hallituksen peruja edelleen vain 5 prosenttia liikevaihdosta, sanoo Vesa Laine.
Kriittinen kohta ensi vuonna
Suomen TAHE-yhtiöiden isoimmasta päästä olevan Sarastian (yli 900 työntekijää, 130 miljoonan liikevaihto vuodessa) toimitusjohtaja Mika Kantola allekirjoittaa näkemyksen alan kilpailun hyvistä vaikutuksista.
– Sarastia-konserni kasvaa, uusia avauksia on varsinkin pääkaupunkiseudulla. Mutta aika paljon on utua ilmassa tulevan suhteen.
Kantola tähdentää, että Sarastia lähtee hyvin varautuneena mukaan soten tuomaan uuteen tilanteeseen. Suurin haaste tulee olemaan se, että samanaikaisesti pitää saattaa toimintakuntoon 21 hyvinvointialuetta. Hänen arvionsa mukaan erilaisista asiantuntijaresursseista tulee olemaan huutava pula.
– Uudistuksen tiukka aikataulu tarkoittaa samalla, että vain välttämättömät muutokset ja hankinnat tehdään tietojärjestelmien osalta. Varsinainen digiloikka tulee tapahtumaan vasta myöhemmin, Kantola arvioi.
Uudistuksen tiukka aikataulu tarkoittaa samalla, että vain välttämättömät muutokset ja hankinnat tehdään tietojärjestelmien osalta.
Hänen mukaansa kriittinen kohta soten toteuttamisessa on ensi vuosi: maakuntavaalit tammikuussa 2022 ja uusien päättäjien valinta.
– Ensi vuotta valmistellaan VATE-työryhmissä [hyvinvointialueiden väliaikaisissa valmistelutoimielimissä], ja päätöksiä pitäisi saada jo tänä syksynä. Ensi vuonna tarvitaan varmasti paljon TAHE-osaajia kaikkialla Suomessa, ennustaa Kantola.
Jo ennen vuodenvaihdetta hänen mukaansa on tiedossa, miten kukin hyvinvointialue tulee tahe-palvelut järjestämään. Suurimpana haasteena hän pitää palkanmaksun sujuvaa toimimista.
– Kun kullakin hyvinvointialueella 20–40 eritaustaista organisaatiota yhdistetään, jo pelkästään tietojen konvertointi palkan maksun turvaamiseksi on valtava urakka.
– Vaikka lisätyövoimaa palkattaisiin, täytyy muutoskohdassa priorisoida. Aivan välttämätön on saatava ensimmäisenä kuntoon, Mika Kantola toteaa.
Karjalassa ei kaikkein vaikein rasti
TAHE-kentän pienemmästä päästä (430 työntekijää, liikevaihto 52 miljoonaa vuodessa) on Etelä- ja Pohjois-Karjalassa toimiva Meita Oy. Mukana on osin myös Etelä-Savo. Toimitusjohtaja Salli Kortelainen myöntää soten tuovan kosolti uutta, tunnelmat ovat yleisesti ottaen positiiviset.
– Soten toteutus ei ole missään osassa Suomea helppoa. Moni hyvinvointialue muodostuu useasta organisaatiosta, mikä tuo hajanaisuutta. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueet ovat jo keskitettyä toimintaa, ja Meita tuottaa sen niille, joten soten toteutus tulee olemaan helpoimmasta päästä, Kortelainen arvioi.
Enpä usko, että selviämme urakasta palkkaamatta uutta porukkaa talous- ja henkilöstöhallintoon.
Hänen mukaansa liikkeenluovutuksessa siirtyy tuhansia ihmisiä, ja hallinnon järjestämisessä tulee olemaan valtavasti työtä. Meitan ohjelmien loppukäyttäjistä hyvinvointialueelle siirtyviä on noin 13 000.
– Ja koko ajan täytyy palkanmaksun ja muun toimia. Enpä usko, että selviämme urakasta palkkaamatta uutta porukkaa talous- ja henkilöstöhallintoon, Salli Kortelainen toteaa.
