Tekstinkäsittelijöiden ammattikunta on hiipumassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS:ssa. Tekstinkäsittelypalvelut-linjaa koskevat, tuotannollisista syistä pidettävät yt-neuvottelut ovat parhaillaan menossa. Ne koskevat noin 270 työntekijää, joista 130 on Jytyn jäsentä. Nimikkeiltään he ovat tekstinkäsittelijöitä ja osastonsihteereitä.
Työnantajan arvion mukaan työvoiman vähennystarve on 180 työntekijää, mutta HUS Asvian tulosalueen johtajan Tuula Lasanderin mukaan tilanne elää.
– Koronan takia käynnissä olevat yt-neuvottelut siirtyvät ja päätökset jäävät lokakuulle, Lasander toteaa.
Jatkossa HUS aikoo pärjätä 50–60 tekstinkäsittelijällä.
– Meillä on edelleenkin tarvetta tekstin tarkistukselle ja editoinnille. Myös ruotsinkielistä tekstiä käsitellään ja kolmivuorotyö jatkuu, Lasander täsmentää.
Parempaa potilasturvallisuutta
Syynä yt-neuvotteluihin on HUS:n käyttöön ottama puheentunnistusohjelma, joka muuntaa lääkärin sanelun suoraan tekstiksi. Ohjelma otettiin käyttöön jo puolitoista vuotta sitten Vantaalla, Peijaksen sairaalassa. Monien kehitysvaiheiden jälkeen ohjelmasta saatiin joulukuussa uusi versio, jota Lasander kuvaa erittäin onnistuneeksi. Puheentunnistusohjelma otetaan käyttöön kaikissa HUS:n tulosyksiköissä.
– Potilasturvallisuus kohenee ja potilas saa potilaskertomuksensa nopeasti, vaikkapa samoin tein vastaanotolla, Lasander perustelee.
Hän korostaa, ettei puheentunnistusohjelma ole yhteydessä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin.
Lääkärit käsittelevät tekstinsä
Tähän asti lääkärit ovat sanelleet potilaskertomuksen sovellukseen. Tekstinkäsittelijä purkaa sanelun sovelluksesta eli kirjoittaa sen auki. Jos sanelussa on epäselvyyksiä, tekstinkäsittelijä palauttaa tekstin lääkärille. Tässä vaiheessa teksti on jo tallennettu potilastietojärjestelmään. Tarvittaessa lääkäri korjaa tekstin.
Aikaisemmat versiot puheentunnistusohjelmasta ovat olleet niin kelvottomia, etteivät tekstinkäsittelijät ole uskoneet työnsä olevan uhattuna.
– Muutkin tiimiläiset olivat sitä mieltä, että puheentunnistusohjelman tuottama teksti on niin huonoa, että meidän työtä tarvitaan jatkossakin, jytyläinen päivystystiimin tekstinkäsittelijä Eeva Heikkinen muistelee.
Helmikuun alusta sanelut alkoivat kuitenkin vähentyä. Juuri ennen koronapandemiaa työt alkoivat Heikkisen mukaan olla nollan tuntumassa.
Esimies aina tavoitettavissa
Heikkinen on toiminut HUS:n tekstinkäsittelijänä 7 vuotta. Hän tekee kolmivuorotyötä etänä, kuten moni muukin hänen kollegansa. Järjestely on Heikkisen mukaan erittäin hyvä, sillä julkisten liikennevälineiden yhteydet hänen kotoaan Itä-Helsingistä toiselle puolelle kaupunkia HUS:n toimipisteeseen ovat kovin hitaat ja hankalat.
Etätyön nurjina puolina Heikkinen pitää yksin puurtamista ja työyhteisön puutetta.
– Esimies on kuitenkin aina tavoitettavissa puhelimitse tai pikaviestinsovellus Lyncin kautta.
Heikkisen mielestä palkkaus on vastannut työn vaativuutta. Tekstinkäsittelijöiden peruspalkka on 2 100 euroa kuukaudessa. Peruspalkan päälle maksetaan vuorolisät.
Muuntokoulutusta palvelutehtäviin
Työnantaja tarjoaa irtisanomisuhan alaisille koulutusta erilaisiin palveluammatteihin. Muuntokoulutus tarjoaisi pätevyyden muun muassa osastonsihteeriksi tai palvelutyöntekijäksi. Myös koulutus tai perehdytys laitoshuoltajaksi, vahtimestariksi tai keittiöapulaiseksi on mahdollista.
HUS:n Lasanderin mukaan tähän mennessä koulutukset ovat vetäneet vain vähän osanottajia. Syyksi hän arvioi, että tekstinkäsittelijät ovat uskoneet töidensä jatkuvan.
– Meillä rekrytoidaan jatkuvasti työntekijöitä palvelutyöhön, Lasander vakuuttaa.
Tällä hetkellä tosin HUS:ssa on osittainen rekrytointikielto meneillään olevien yt-neuvottelujen takia.
Lasander pahoittelee, ettei kaikille 180:lle mahdollisesti irtisanottavalle varmaankaan löydy työtä.
Säästöjä odotetaan
Vaikka yt-neuvottelujen syynä ovat tuotannolliset syyt, Lasander myöntää, että kysymys on myös säästöistä.
Perustelut säästöille ovat erikoissairaanhoitoon sekä perusterveydenhoitoon kohdistuvat kustannuspaineet. Lasander ei kuitenkaan kysyttäessä kerro, kuinka paljon säästöjä HUS on laskenut saavansa.
Eeva Heikkinen kertoo tiedon yt-neuvotteluista olleen hänelle aluksi sokki, mutta nyt hän on jo sopeutunut ja hyväksynyt tilanteen.
– Olen tykännyt työstäni. Harmi, että se loppuu.
35 vuotta tätä työtä tehneenä kyllä kummastuttaa ja vähän kauhistuttaakin… Olisin aika yllättynyt, jos lääkärit alkaisivat tehdä paperihommat loppuun saakka, laittaa eteenpäin esim. lähetteet, lääkärinlausunnot yms. potilaalle tärkeät asiat. Potilaan sairauskertomuksen käsittely ei ole pelkkää sanelua ja sitä myöden selvä.