Nuoret sitoutuvat ammattiliittoon, kaupan kanta-asiakkuuteen tai Netflixin tilaukseen, jos he kokevat sen itselleen hyödylliseksi, sanoo kasvu- ja muutosjohtaja Antti Mäki.
– On tärkeää ymmärtää, mikä on se arvo, jonka ammattiliitto tuo nuoren arkeen, ja kehittää toimintaa siihen suuntaan, että tuo arvo kasvaa, Mäki toteaa.
Mäki, 36, asuu Lontoossa. Hänellä on 15 vuoden kokemus digitaalisesta liiketoiminnasta ja markkinoinnista. Tällä erää Mäki työskentelee konsulttina omassa yrityksessään.
– Digitalisaatio pakottaa yrityksiä muuttumaan. Olen usein asiakkaan ääni organisaatiossa. Autan yritysten johtoa muutostarpeiden tunnistamisessa ja muutosten läpiviemisessä.
Valtaosa Mäen asiakkaista on Isossa-Britanniassa, mutta hän on mukana erilaisissa projekteissa myös Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Videot jyräävät
Jäsenetujen avaaminen nuorille on Mäen mukaan tarpeen, koska heidän joukossaan on runsaasti niitä, joilla ei ole minkäänlaista näkemystä ammattiyhdistystoiminnasta.
– Nuorilla ei ole ollut tarvetta ay-liikkeelle. Meillä on ollut poikkeuksellisen pitkä nousukausi, ja työtilanne monilla nuorten suosimilla aloilla on ollut hyvä.
Kun viesti on kirkastunut, Mäki kehottaa miettimään, mitä kanavaa ammattiliitto tai jäsenyhdistys käyttää viestinnässään ja mihin muotoon viesti puetaan.
Uusia viestinnän muotoja, kuten lyhyitä videoita, on Mäen mukaan vain kokeiltava, jotta viestinnässä voi onnistua.
– Kutsu nuoret mukaan kehitystyöhön. Jätä ennakkoluulosi narikkaan ja aseta itsesi nöyrästi opiskelijan asemaan. Näin opit parhaiten ja saat nuoreen uudenlaisen yhteyden, Mäki vinkkaa.
Lyhyttä ja nopeaa
Nuorten suosima sosiaalinen media sovelluksineen ruokkii katkonaista ja pirstaloitunutta viestintää, Antti Mäki sanoo.
– WhatsAppin, Instagramin tai Snapchatin suosittuihin 10–15 sekunnin videoihin mahtuu vain rajallinen määrä asiaa. Viesteistä tulee pintapuolisia, ja informaatio sekä ajankäyttö pirstaloituvat.
Pikaviestipalvelut sekä muut uudet digitaaliset alustat edistävät Mäen mukaan nopeaa tekemistä ja hyppelyä palvelusta toiseen. Se ei ole ihmiselle luontaista, Mäki sanoo.
– Keskittymiskykymme yhteen asiaan on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa ja on nyt kahdeksan sekuntia. Se on lyhyempi kuin kultakalalla, Mäki muistuttaa.
Ääni syrjäyttää tekstin
Puhelut, sähköposti ja tekstiviestit ovat monelle nykynuorelle historiaa. He kyllä näpräävät aktiivisesti älypuhelimiaan, mutta soittamiseen he eivät niitä juuri käytä, Mäki sanoo.
– Nuoret suosivat ääniviestejä, koska puhuminen on nopeampaa kuin kirjoittaminen. Ääniviesteissä ei myöskään tarvitse kuunnella toista eikä reagoida siihen, mitä hän sanoo. Kommunikaatio muuttuu interaktiosta ketjuksi monologeja.
Ääniviestejä on mahdollista lähettää esimerkiksi pikaviestipalveluiden välityksellä.
Antti Mäki uskoo, että puhe syrjäyttää nykyisen visuaalisuuteen ja tekstiin perustuvan tavan ohjata digitaalisia palveluita.
– Tulevaisuudessa käytämme palveluita ja laitteita puheella. Hakukoneet siirtyvät tekstihausta puheeseen. Teemme myös verkko-ostokset puhuen, Mäki selittää.
Erilaisten älylaitteiden sisäänrakennetut mikrofonit tunnistavat jo nyt ääntä. Isossa-Britanniassa puhekomennolla ohjattavat älykaiuttimet ovat Mäen mukaan arkipäivää, ja tv-mainokset kannustavat puheapplikaatioiden käyttöön.
– Älykaiutin toimii siltana uusiin sisältöihin. Jos tv:ssä mainostetaan vaikkapa majoneesia, voi älykaiuttimen avulla avata tv-ruudulle vaikka reseptejä tai muita videosisältöjä.
”Journalismi ei katoa”
Nuoret ovat korvanneet television, lehdet ja radion pitkälti Youtube-videoilla ja muilla verkkosisällöillä sekä erilaisilla verkossa toimivilla suoratoistopalveluilla, Mäki sanoo.
– En usko, että nuoret muuttavat tapojaan iän karttumisen myötä. Kun he ovat oppineet lukemaan uutiset tabletilta tai kännykästä, lehti tuskin houkuttelee heitä myöhemminkään.
Youtuben lisäksi nuorten maailmassa jyrää muun muassa lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu mobiilisovellus TikTok ja pikaviestipalvelu Telegram. Mäki uskoo silti journalismiin.
– Ihmisten tarpeet eivät ole muuttuneet. Janoamme yhä tietoa siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Journalismi ei katoa, mutta se muuttaa muotoaan ja demokratisoituu, Mäki toteaa ja antaa esimerkin.
Takavuosina tuotevertailuja saattoi lukea vain aikakauslehdistä. Brittiläinen Which? tarjoaa niitä nykyään myös netissä 9,75 punnalla eli noin 11 eurolla kuussa.
– Perinteisen median toimijoiden täytyy keksiä oma tapansa vastata uudenlaiseen tarpeeseen. Se on ikään kuin lisenssi, jolla ne saavat pelata ihmisten elämässä.
Mäen mielestä suomalaisista mediataloista Yle on onnistunut uudistumaan parhaiten. Uuden median uutispalvelu Yle Kioski julkaisee nuorille suunnattuja sisältöjä sosiaalisen median kanavissa, kuten Youtubessa, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
– Sisältö pohjaa Ylen perinteisiin arvoihin, mutta se on tehty uudella tavalla ja uusille alustoille, Mäki kiittelee.
