Häkeltynyt ja tyytyväinen. Näitä molempia Jonna Voima oli toisen äänestyskierroksen jälkeen. Hän oli voittanut kymmenen vuotta ammattiliittoa johtaneen Maija Pihlajamäen vain yhdellä äänellä 19–18.
Voima ennakoikin tiukkaa liittovaltuuston vaalia, sellaista, joka voi ratketa kumminpäin tahansa.
– Tietenkin minulle on tärkeää saada porukat kasattua yhteen niin, että pääsemme yhdessä jatkamaan, hän sanoo äänestystuloksesta.
Voima uskoo, että vaalin ratkaisi kentän toive Jytyn uudistumisesta.
– Olen ollut pitkään töissä Jytyssä ja paljon tekemisissä kenttämme kanssa. Kenttä varmasti koki, että olen osaava ja luotettava henkilö johtamaan uudistusta, Voima miettii.
Puheenjohtajalle on hyötyä siitä, että substanssi on hallussa. Vaikka vedetään suuria linjoja, pitää tietää, mitkä ovat ne pienet asiat, jotka hiertävät.
Kenttää hän lupaa kiertää jatkossakin, vaikka alkuun se tarkoittanee koronan takia Teams-kierrosta.
– Kierros se on sekin!
Tähän asti Voima on neuvotellut Jytyn työehtosopimuksia johtavana työmarkkinalakimiehenä. Puheenjohtajana hän istuu kunta-alan pääneuvotteluryhmässä.
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että puheenjohtajalle on hyötyä siitä, että substanssi on hallussa. Vaikka vedetään suuria linjoja, pitää tietää, mitkä ovat ne pienet asiat, jotka hiertävät.
”Jäsenille hyvää työelämää”
Voiman toiveiden Jyty on vahva ja omaääninen edunvalvoja.
– Minulle on tärkeätä, että olemme jäsentemme puolustaja työelämässä. Se pitää näkyä kaikessa toiminnassamme punaisena lankana.
Se tarkoittaa kannanottoja Jytylle tärkeistä asioista. Se tarkoittaa viestimistä niin työmarkkinatoimijoille, jäsenille kuin jäsenyyttä harkitseville niin, että nämä tietävät, mitä liitossa tehdään. Se tarkoittaa toimintaa, joka tuo jäsenille hyvää ja oikeudenmukaista työelämää.
– Kysymme aidosti, mitä ihmiset haluavat ay-jäsenyydeltä, ja yritämme vastata siihen tarpeeseen, Voima kuvailee.
Uuden puheenjohtajan mukaan jytyläisille on elintärkeää, että työsuhteiden ehdot säilyvät houkuttelevina, ja että jäsenistö selviää jatkuvassa muutoksessa.
– Sen lisäksi näkisin, että jäsenet kaipaavat ammattiliitolta nykypäivänä esimerkiksi työurapalvelua, tukea siihen, että jaksaa ja pärjää työelämässä.
Voima kertoo jo puhuneensa urapalveluista. Periaatteessa niitä saa jo – jos osaa pyytää.
– Totta kai me autamme työpaikan hakemisessa ja sopimusten läpikatsomisessa, mutta voisimme rakentaa oman konseptin, että apua saa vaikkapa cv:n tekemiseen.
Jäsenet kaipaavat ammattiliitolta nykypäivänä esimerkiksi työurapalvelua, tukea siihen, että jaksaa ja pärjää työelämässä.
Voima ottaisi huomioon, että eri-ikäisenä tulee erilaisia tarpeita. Parikymppinen ei välttämättä osaa hakea töitä, kun taas nelikymppinen ruuhkavuosissaan hyötyisi etäkoulutuksista. Kuusikymppinen pähkii, miten jaksaisi työuran loppuun.
– Jos me pystyisimme vastaamaan näihin tarpeisiin, se saattaisi näkyä jäsenkehityksessäkin.
Monissa ammattiliitoissa on alettu välittää työpaikkoja, ja siihen suuntaan Voimakin uskoo kehityksen kulkevan.
Voima kehaisee Jytyllä olevan erittäin hyvät neuvottelusuhteet niin työnantaja- kuin työntekijäpuoleen, mistä hän kiittää myös liiton edellistä puheenjohtajaa Pihlajamäkeä.
Voima toivoo, että neuvottelutoiminnassa ylipäänsä uskallettaisiin keskustella asioista rohkeammin ja yhdessä kehittäen.
– Hirveän helposti oma kanta on lyöty valmiiksi lukkoon. On eräänlainen työmarkkinavitsi todeta, että ”sanon tämän nyt täysin sitoumuksetta”. Tätä toistellaan. Sen pitäisi olla itsestään selvää!
”Alipalkkaus sanktioitava”
Paikallinen sopiminen, metsäteollisuuden tes-yllätys, yt-lainsäädännön uudistaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, eläkeputken tulevaisuus ja kuntien hankinnat omilta yhtiöiltään – mihin suuntaan uusi puheenjohtaja peukuttaa näitä?
– Jos paikallisella sopimisella pystytään huomioimaan työyhteisön tai työpaikan erityisolosuhteet siten, että se hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää, se on hyvä asia. Jos sillä heikennetään työsuhteen ehtoja, sellaista emme tietenkään halua, Voima rajaa.
Jytyn mielestä paikallinen sopiminen voi olla tasapuolista neuvottelua vain koulutetun luottamusmiehen johdolla.
Jos paikallisella sopimisella pystytään huomioimaan työyhteisön tai työpaikan erityisolosuhteet siten, että se hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää, se on hyvä asia. Jos sillä heikennetään työsuhteen ehtoja, sellaista emme tietenkään halua.
Voima ennustaa, ettei metsäteollisuuden lupaus viedä työehdoista sopiminen yrityksiin nosta suurta villitystä.
– Moni työnantaja ei koe tarvetta, eikä todellakaan halua joutua itse neuvottelemaan työehdoista. Se on vaativaa ja vaikeaa.
Uutta yt-lainsäädäntöä Voima toivoo kirjoitettavan siihen muotoon, että yt-menettelyssä halutaan aidosti keskustella asioista henkilöstön kanssa.
Alipalkkaus on Voimasta vakava epäkohta, ja siitä olisi hänestä työnantajalle seurattava sanktioita.
– Yksi vaihtoehto voi olla kriminalisointi. Pidän hyvänä, että asiaan etsitään nyt ratkaisuja.
Eläkeputken mekaanista poistoa Voima ei pidä hyvänä, jos sen tilalle ei kehitetä mitään. Se oli syy myös työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen epäonnistumiseen.
– Poisto ei ratkaise ikääntyvien työntekijöiden työllistymistä, vaan he joutuisivat nykyistä huonompaan asemaan.
Muiden muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät esittivät marraskuun lopulla, ettei kuntien pitäisi voida tehdä hankintoja kuntayhtiöiltään ilman kilpailutusta.
Voima ei jaa järjestöjen näkemyksiä ja katsoo, että kuntien lähtökohtaisesti tulee tuottaa palvelut omana toimintanaan.
Avoin ja toimelias
Jonna Voima kuvailee itseään avoimeksi, huumorintajuiseksi ja toimeliaaksi.
Hänellä on mielestään pitkä pinna, tosin saattaa joskus kertomansa mukaan kuohahdellakin.
– Työelämässä olen varannut sen tilanteisiin, joissa on tarpeen kuohahtaa. Saatan joskus ärräpäitä päästää, hän naurahtaa.
Voiman voimasana ei ole hänestä painokelpoinen.
– Neuvottelijana yritän ymmärtää esitettyjä näkökulmia, mutta samalla pidän kiinni asioista, joista haluan pitää kiinni. Olen ratkaisukeskeinen, mutta en hae ratkaisua hinnalla millä hyvänsä.
Voima on huomannut, että neuvottelutkin etenevät jouhevammin, jos pitää yllä positiivista virettä.
Sekin on tavallaan ihmisoikeustyötä, kun hakee ihmisille hyvää ja oikeudenmukaista työelämää ja sitä kautta ylipäätään hyvää elämää.
Alun perin Voima valmistui juristiksi, joka juoksi käräjäsalista toiseen hoitaen perinteisiä rikosjuttuja.
– Hävisin 99 prosenttia jutuistani. Nuorelle juristille se oli opettavainen kokemus.
Jo ennen opiskeluaikoja Voimalla oli unelma, että hänestä tulee ihmisoikeusjuristi – ellei oteta lukuun lapsuudenhaavetta kanojen kasvatuksesta. Suunnan muutos kypsyi jo auskultointivuotena.
– Työoikeuspuoli alkoi kiinnostaa. Sekin on tavallaan ihmisoikeustyötä, kun hakee ihmisille hyvää ja oikeudenmukaista työelämää ja sitä kautta ylipäätään hyvää elämää.
Nimi kuin ammatti
Porvoolaisen Voiman uusperheeseen kuuluvat 13- ja 15-vuotiaiden teinipoikien lisäksi puoliso ja tämän kaksi jo omillaan asuvaa poikaa. Perheeseen kuuluvat myös Lyyli-koira ja kolme kissaa.
Voima-sukunimi yllyttää ympäristöä jatkuviin sanaleikkeihin.
– Tutuin kuulemani on kokouksiin saapuessani Tähtien sodan lause: ”Nyt Voima on kanssamme”.
Nimi sopii kuin nenä päähän juuri Jytyyn, joka jo sanana tarkoittaa voimaa, puhtia ja ytyä.
– Puheenjohtajavalinnan jälkeen minua hymyilytti erityisesti, kun Twitterissä työelämäprofessori Elli Aaltonen rinnasti nimeni ammattiin sopivaksi tyyliin Pekka Pouta ja Arno Kasvi.
