Viime vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vanhimmat vuonna 1956 syntyneistä. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja kuusi kuukautta.
Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.
Vuonna 2019 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,5 vuotiaana. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli kaksi kymmenystä. Se tarkoittaa käytännössä runsasta kahta kuukautta. Samalla myös työurat ovat pidentyneet.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,7 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että eläkkeellesiirtymisiän nousulle asetettu tavoite voidaan saavuttaa, koska vanhuuseläkkeelle jäädään yhä myöhemmin. Huolestuttavaa on kuitenkin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,5 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,3 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi hieman
Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 65 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä (71 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 4 400 henkilöä eli yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä, 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018.
– Valitettavasti nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen näyttää yleistyneen, toteaa Kannisto.
