Työmarkkinajärjestöt saivat syyskuussa hallitukselta tehtäväksi neuvotella paketti, joka nostaisi eläkeikää lähestyvien työllisyyttä 10 000 – 12 000 henkilöllä. Marraskuun lopussa ay-liike ja työnantajaliitot ilmoittivat, ettei paketin solmimisesta löydy yksimielisyyttä.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, miltä hallituksen esitys vaikuttaa?
– STTK ei hyväksy eläkeputken poistamista kokonaan. STTK katsoo, että putken poistaminen vaiheittain vuodesta 2023 alkaen on myönteinen asia.
– Hallituksen esitykset yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ovat kohtuullisen tasapainoiset palkansaajan turvan kannalta katsottuna, Palola toteaa.
Hän pitää myös irtisanottavan työntekijän muutosturvan vahvistamista ja STTK:n peräänkuuluttaman työnantajan vastuun lisäämistä myönteisenä asiana.
Hallituksen esitys sisältää varsin vähän työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita, joita palkansaajajärjestöjen ehdotuksessa oli enemmän.
Entä ne huonot puolet ratkaisussa?
– Hallituksen esitys sisältää varsin vähän työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita, joita palkansaajajärjestöjen ehdotuksessa oli enemmän.
Palola näkee eläkeputken lopettamisen vaiheittain vuodesta 2023 oikeana päätöksenä, vaikka sen olisi voinut toteuttaa myöhemminkin.
– STTK:n mielestä on tärkeää, että suojasäännökset säilyvät entisellään ja että ikääntyneiden työttömien toimeentulo turvataan myös jatkossa. On vähintäänkin kohtuullista, että työvoimapalveluihin osallistunut ja työmarkkinoiden käytössä oleva ei putoa tyhjän päälle, Palola sanoo.
Maan tapa: putkeen!
Vaikuttaako putken poisto 55–63-vuotiaiden työllisenä pysymiseen myönteisesti?
– Uskon sen vaikuttavan myönteisesti. On ollut maan tapa, että työnantaja on kohdentanut irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä käydyissä yt-neuvotteluissa henkilöihin, joilla on ollut mahdollisuus ”päästä” eläkeputkeen.
– Inhimillisesti ottaen on myös ymmärrettävää, että työntekijäkin on saattanut valita tämän mahdollisuuden, toteaa Palola.
On luonnollisesti selvää, että työttömyys ei häviä heti putken poistamisen jälkeen.
Koheneeko työllisyys tällä putken poistolla?
– Valtiovarainministeriön tekemien vaikutusarvioiden perusteella hallituksen esitys kokonaisuudessaan lisää työllisten määrää lähes 10 000 työllisellä vuoteen 2029 mennessä. Minulla ei ole osaamista epäillä arvioiden paikkansapitävyyttä.
– On luonnollisesti selvää, että työttömyys ei häviä heti putken poistamisen jälkeen. Uusien työpaikkojen syntymiseen tarvitaan työntekijöiden osaamisen laajentamista ja syventämistä sekä uusia innovaatioita.
Antti Palola ei halua lähteä arvioimaan jälkikäteen menneiden aikojen työttömyysputken reiluutta tai kohtuullisuutta. Hänen mielestään eläkeiän sitominen eliniän odotteeseen on ollut oikea ja eri ikäluokkien välillä oikeudenmukainen ratkaisu.
– Vuosi sitten tehty eläkeputken alaikärajan nostaminen oli myös mielestäni oikea ratkaisu, koska myös vanhuuseläkkeen alaikäraja on noussut.
Ei vielä kolmikannan kuolema
Soittaako hallituksen ripeä toiminta kuolinkelloja kolmikannan toiminnalle?
– Julkisuudessa olleet uutiset kolmikannan kuolemasta ovat liioiteltuja ja ennenaikaisia. Meillä on edelleen työlainsäädännön ja sosiaaliturvan asioita, joita jatkossakin tullaan neuvottelemaan kolmikannassa, Palola uskoo.
Julkisuudessa olleet uutiset kolmikannan kuolemasta ovat liioiteltuja ja ennenaikaisia.
Onko kentältä tullut palautetta?
– Olen saanut runsaasti palautetta STTK:n kentältä, ja ne ovat olleet hyvin kriittisiä eläkeputken poistamiselle. Olemme neuvotteluissa pyrkineet toimimaan saatujen viestien ja toiveiden mukaisesti – mutta se ei vain onnistunut hallituksen antamien reunaehtojen puitteissa.
– Näin kävi tänä syksynä eläkeputkiasiassa, ja sen vuoksi maan hallitus päätti asiasta – onneksi se kuitenkin otti huomioon varsin pitkälti palkansaajajärjestöjen esitykset.
